• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys /
    • RALA-sertifiointi /
    • RALA-palaute /
    • Kuivaketju10
    • Lautakuntakäsittely /
    • Hinnasto /
    • Logot /

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Kuivaketju10
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Taloyhtiölle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Rakentaminen sukuvikana - Erkki Nurmi

    "Sutta ja sekundaa osattiin tehdä aikaisemmin: nyt vaatimukset ovat toista luokkaa" - moderni rakentamisen laatu lähtee ihmisistä

    Uudistuneen hankintalain mukanaan tuomat vaatimukset ovat muuttaneet rakennusalan perinteisiä käytäntöjä. Samalla toimialan ymmärrys laadun merkityksestä on kasvanut. Haastattelussa Helsingin kaupunkiympäristön toimialan yksikönpäällikkö Erkki Nurmi käy läpi oman uransa aikaista muutosta sekä luotaa toimialan tulevaisuuden laatuhaasteita.

    - Silloin kun itse tulin alalle 80-luvun alussa, oli tiettyjä "käyttäytymissääntöjä" eli periaatteet, miten urakoitsijat ja tilaajat asioivat keskenään. Urakoitsijat olivat arkoja asettamaan vaatimuksia, mutta nyt tilanne on kääntynyt. Urakoitsijoiden vaateet ovat nykyisin jatkuvaa virtaa, toteaa Nurmi. Tilanne on johtanut siihen, että tilaajapuolella iso osa ajasta käytetään vaatimusten oikeellisuuden selvittämiseen. Tämä aiheuttaa haasteita rakennustöiden valvonnan puolelta. Yhtenä isona tekijänä muutokseen Nurmi pitää uutta hankintalakia. Julkinen hankinta tuottaa jokaiseen kilpailutukseen yhä enemmän tarjoajia. - Ketään ei saa jättää ulkopuolelle. Entisessä Helsingin kaupungin hankintasäännössä kilpailutuksessa rajoitettiin mukaan päässeitä paljon tiukemmin, Nurmi kertoo. Nykyistä kilpailutusta Nurmi pitää silti reiluna pelinä ja avoimempana järjestelmänä kuin entistä toimintatapaa.

    Hankintalaki on tuonut myös mukanaan mahdollisuuksia kilpailuttaa hankkeita mm. ympäristöarvojen kautta. Helsingin kaupunki on myös näin toiminut, mutta Nurmen mukaan markkinoilta ei oikein löydy sopivia tarjoajia. - Olemme vielä aika kaukana ympäristöarvojen toteutumisesta. On myös vaikea arvioida, vastaavatko vaatimukset siihen, miten oikeasti projekti toteutetaan, toteaa Nurmi. Erilaisten laatuvaatimusten asettamista tarjouksiin rajoittaa myös tilaajapuolen pelko markkinaoikeudesta. - Tilaajathan puhuvat niin, että pitää laatia tarjous, josta ei joudu markkinaoikeuteen. Eeei. Eihän sellaista pidä pelätä, Nurmi hymähtää. - Jos näin käy, niin sitten se vain hoidetaan. Markkinaoikeushan yleensä tarkoittaa toimenpidekieltoa. Sitten vain odotellaan. Ei pidä ottaa tuskaa asioista, joille ei voi yhtään mitään.

    Markkinaoikeustapauksiin on Nurmen mukaan ollut yleensä syynä teknisistä vaatimuksista johtuneet riidat. Tarjousten hyvään laatimiseen onkin ollut apuna RALA-pätevyyksien vaatiminen. - Kun tarjouksessa vaaditaan RALA-pätevyyttä, niin tilaajan ei esimerkiksi tarvitse tulkita referenssien osuvuutta, vaan RALA on jo ne katsonut pätevyydessä. Meillä (Helsingin kaupungin infrarakentamisessa) vaaditaan aina tarjouksissa RALA-pätevyyttä. Siitä on tullut normi, joka tilaajan puolelta katsottuna on hirveän hyvä. Pätevyys määrittelee perusvaatimukset ja sen jälkeen katsotaan hintaa. Tässä mielestäni toteutuu hinta-laatukilpailu, Nurmi sanoo. Pelkästään laatua pisteyttämällä joudutaan Nurmen mukaan tilanteeseen, jossa riskit valituksista kasvavat.

    Hankintalaki on lisännyt osaltaan byrokratiaa sekä tuonut mukaan juristit tarjouspyyntöjen laadintaan. RALA-pätevyysvaatimuksilla on voitu tätä lisääntynyttä tulkintaa vähentää jo tarjousten laadintavaiheessa.

    Ala tiedostaa laadun paremmin kuin aikaisemmin

    Yksikönpäällikkö Erkki Nurmi on tehnyt myös mittavan uran RALA-pätevyyksiä ja -sertifikaatteja myöntävässä lautakunnassa. Itse lautakuntatyö on hänen mukaansa pysynyt kuluneet vuodet sisällöltään hyvin samanlaisena, vaikka paperipinoista on jo päästy ja asioiden hallinta on merkittävästi tehostunut. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut pätevyyttä hakevissa yrityksissä. - Ala on mennyt kahdessakymmenessä vuodessa hurjasti eteenpäin. Pätevyyksien merkitys ymmärretään ja niitä hakevat yritykset ovat paljon valmiimpia laatutyössään kuin aikaisemmin. Samoin ymmärretään, että rakentaminenkin on järjestäytynyttä toimintaa, naurahtaa Nurmi ja sanoo, että alalta on "villeys" vähentynyt dramaattisesti. - Kyllä sitä vieläkin on, mutta muutos on ollut merkittävää.

    Rakentamisen laadun muutos ei kuitenkaan aina näy julkisuudessa. Nurmi pitää käsittämättömänä myyttinä sitä, että ennen rakennettiin laadukkaammin. - Olen ollut mukana Helsingin kaupungin peruskorjauskohteissa niin siltojen kuin koulujen kohdalla ja niistä 50-60 -lukujen rakennuksista on löytynyt sellaisia viritelmiä, että kyllä sutta ja sekundaa on osattu tehdä aikaisemminkin. Tosiasia on kuitenkin se, että nykyinen vaatimustaso on aivan toinen kuin se oli 60-luvulla. Samanaikaisesti rakentamisen laatua tutkitaan enemmän kuin koskaan.

    "Laatu lähtee ihmisistä"

    Tärkeimpänä laadun kehittymisen avittajana Nurmi näkee laatujärjestelmien parantumisen. Mietitty prosessi tekee rakentamisesta ajatellun kokonaisuuden. - RALA-pätevyys on yksi järjestelmä muiden joukossa. Kun kaikki järjestelmät tukevat toisiaan, niin koko rakentamisen ketju voi parantaa tuotostaan, Nurmi toteaa.

    Haasteita parempaan laatuun on vielä kuitenkin. Yhtenä esimerkkinä Nurmi mainitsee liiallisen säästämisen, jolloin jälkikäteen huomataan, etteivät tehdyt päätökset olleet kokonaistaloudellisesti edullisia.

    Samoin koko rakentamisen ketjun kommunikaatio ei ole vielä parhaimmalla tasolla. - Kaavoituksessa on menty eteenpäin: nykyisin katsotaan isompaa kokonaisuutta kuin aikaisemmin ja suunnitteluun otetaan mukaan näkemyksiä niin joukkoliikenteen, yritysmaailman kuin asukkaiden kannalta, sanoo Nurmi.

    Kriittisenä tekijänä Nurmen mukaan ovat kuitenkin rakennusalan ihmiset. Toimialalla on pulaa tekijöistä. - Rakennusalan mielikuva on edelleen lapiolla kaivamista ja naulojen lyömistä. Ei tällainen toiminta ole muodikasta. Ala ei tunnu saavan kerrottua julkisuuteen digitalisaatiosta eikä uusista työmenetelmistä. Itsekin hämmästyy, kun pääsee näkemään nykyistä tekemistä!, Nurmi sanoo.

    Toimialan laadun jatkuvaan parantamiseen Nurmi vastaa jääkiekkotermein. - Kerran koulutustilaisuudessa erä jääkiekkovalmentaja sai kysymyksen "Mitä tehdä, jos mikään ei suju?". Vastaus tuli heti: pitää palata peruspeliin. Olen sitä mieltä, että sama koskee rakennusalaa. Ei selitetä, vaan jarrutetaan hieman ja pysytään peruspelissä. Turha kiire pois.

    Rakentamisen laadusta Nurmella on selkeä käsitys. - Hyvät järjestelmät, kuten RALA-pätevyys ovat olemassa. Niiden jälkeen laatu lähtee ihmisistä.

     

    Helsingin kaupunkiympäristön toimialan yksikönpäällikkö Erkki Nurmen silmissä pilkahtaa ja katse hakeutuu kauemmas. - Vuonna -63 olin viisivuotiaana isäukon autossa katsomassa kadunrakennustyömaata. Isä oli kunnan tiemestari ja silloin oli normaalia ottaa lapset mukaan töihin. Siitä se sitten lähti.

    Nurmi sanoo rakentamisen olevan sukuvika. Hänen isoisänsä oli muurari, isänsä ja setänsä ovat rakennusmestareita, samoin ainut veli. - Aina kun Nurmen suku kokoontuu, niin puhutaan rakentamisesta. 

    Itse Nurmi on rakennusinsinööri. - Kaikki, mitä olen tehnyt on liittynyt urakointiin. Aloitin työurani 80-luvun alussa urakoitsijan palveluksessa, kunnes vuonna -89 siirryin Helsingin kaupungin palvelukseen, Nurmi kertoo. Siellä hän sittemmin pysynytkin, lukuun ottamatta kolmen ja puolenvuoden jaksoa Janakkalan kunnan teknisenä johtajana 2003-2006. - Olen tällainen työnantajaystävällinen henkilö, Nurmi naurahtaa.

    Pitkä ura on antanut Nurmelle ainutlaatuisen näköalapaikan rakentamisen laadun kehittymiseen. Oman lisäpanoksensa hän on antanut toimialan kehitykseen olemalla mukana RALAn toiminnassa jo kahden vuosikymmenen ajan.

    04.02.2019


    Lisää artikkeleita:

    13.09.2019RALA-sertifioinnin laajennus ympäristöjärjestelmän arviointiin etenee
    06.08.2019Kuivaketju10 uudistuu
    24.06.2019Korjausvelka on mahdollisuus
    20.06.2019RALA-palautteen käyttöliittymä uudistuu
    05.06.2019Uusia tutkimustuloksia ja oppimateriaaleja
    17.04.2019RALA-sertifiointi laajenee ympäristöjärjestelmän arviointiin
    06.03.2019Uusi referenssialusta muotoutuu
    06.03.2019Kuivaketju10 - käyttöliittymä kehittyy ja käyttäjämäärä kasvaa
    22.02.2019Kosteudenhallintakoordinaattorin henkilöpätevyysvaatimukset julkaistu
    04.02.2019Rakentaminen sukuvikana - Erkki Nurmi