• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys /
    • RALA-sertifiointi /
    • RALA-palaute /
    • Kuivaketju10
    • Lautakuntakäsittely /
    • Hinnasto /
    • Logot /

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja
    • Strategia 2025

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Kuivaketju10
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Taloyhtiölle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus I Mallitekstit
      • Julkiselle tilaajalle I 10 vinkkiä kilpailutukseen
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja
      • Strategia 2025

    Korjausvelka on mahdollisuus

    Vuoden 2017 Rakennetun ympäristön tila (ROTI) -raportin mukaan Suomen rakennuskannan korjausvelka on noin 50 miljardia euroa. Velan määrä on nousussa, koska tällä hetkellä korjausrakentamisen arvo on noin 12 prosenttia alle kestävän tason. Vakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kianderin mukaan korjausvelka on myös mahdollisuus koko rakennusalalle.

    Korjausvelan kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. ROTI-raportin mukaan siitä aiheutuvat työpaikkojen menetykset ovat lähes neljänkymmenen tuhannen luokkaa ja rakennusten heikon laadun aiheuttamien haittojen arvo ylittää kolme miljardia euroa. VTT:n tutkimusten mukaan tarvittaisiin noin 16 miljardin euron lisäpanostus seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta nykyisestä tilanteesta päästäisiin parempaan.

    "Voidaan ajatella, että korjausvelka on mahdollisuus. Rahoitus ei asiassa ole ongelma: matalan koron maailmassa korjausvelkaa voidaan kuroa. Samoin rahoituksen varmistamiseksi asuntoyhtiöille voitaisiin myöntää lisää rakennusoikeutta", toteaa Kiander.

    Rakennemuutos on edelleen kesken

    Peruskorjaamisen esteeksi nousee osassa maata muuttoliike kaupunkikeskuksiin. - Osassa maata pankit eivät ole innostuneita rahoittamaan koko peruskorjausprojektia, sanoo Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hypon, Kuntarahoituksen, RAKLIn ja ympäristöministeriön konsulttiyhtiö MDI:Ltä tilaamassa selvityksessä todetaan, että vuonna 2040 Suomessa on vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua, muiden alueiden kärsiessä työikäisen väestön vähenemisestä.

    Korjausrakentamisen laatu on keskeinen tekijä koko rakennetun ympäristön laadun parantamiseen. "Suuntaamalla korjausrakentamiseen käytetyt investoinnit oikein koko korjausvelka olisi kuitattu kymmenessä vuodessa", väittää FCG:n toimialajohtaja Juhani Pirinen.

    "Tehdään näyttäviä kaappeja ja lattioita ja unohdetaan rakenteet ja rakennuksen sielu. Viiden vuoden päästä ihmetellään, kun korjataan uudestaan", Pirinen lausuu.

    Korjausrakentamisen arvo on Suomessa noin 13,5 miljardia euroa ja rakennuskannan ylläpitoon Pirisen mukaan pitäisi kulua noin seitsemän ja puoli miljardia. Rakentamisen laadun merkitys myös silloin, kun korjataan, on ensiarvoisen tärkeää, mikäli yhteiskunta aikoo saada kiinni korjausvelan aiheuttamat kustannukset.

     

    Julkaistu alunperin Rakennuslehden ja RALAn sivustolla https://www.rakennuslehti.fi/ratkaisuja-rakentamisen-laatuun/

     

    24.06.2019


    Lisää artikkeleita:

    22.06.2021RALAn toimisto suljettu 5.-30.7.2021
    06.05.2021Ensimmäiset RALA-turvallisuussertifikaatit VRJ Etelä-Suomi Oy:lle ja VRJ Länsi-Suomi Oy:lle
    30.04.2021Alkuvuoden uudet RALA-pätevyydet ja -sertifikaatit
    26.04.2021RALA-sertifikaattien nimet muuttuvat
    21.04.2021RALAn sertifiointipalvelut laajenevat turvallisuusjärjestelmän arviointiin
    08.04.2021Infraroad Oy: RALA-pätevää rakentamista ja kunnossapitoa
    09.02.2021Miia Asikainen RALAn kehitysjohtajaksi
    22.12.2020Loppuvuoden uudet RALA-pätevyydet ja RALA-sertifikaatit
    17.12.2020RALA Kuivaketju10-statusten myöntäminen alkaa – status on puolueeton osoitus kohteen kuivaketjun katkeamattomuudesta
    15.12.2020RALA-pätevyyden toimialanimike 15.9 lakkautetaan
    08.12.2020Kiinteistöliitto Uusimaa ry RALAn jäseneksi
    23.11.2020Elementit-E: RALA-sertifikaatti on yksi tärkeimmistä kehittämisen työkaluista
    28.10.2020Uusia RALA-pätevyyksia ja -sertifiointeja
    15.10.2020Ratkaisut vastuulliseen rakentamiseen: avoimuus, yhteistyö ja valvonta
    06.10.2020RALAn toiminta koronavirusepidemian jatkuessa (päivitetty 7.10.2020)
    01.10.2020Uusia RALA-pätevyyksiä ja RALA-sertifiointeja
    25.09.2020Keskustelutilaisuus: Rakentaminen, laatu ja vastuullisuus: mitä nyt ja tulevaisuudessa?
    07.09.2020Rakennushankkeiden eri osapuolet erittäin tyytyväisiä toistensa toimintaan
    03.09.2020Viisi uutta RALA-pätevyyttä, neljä uutta RALA-sertifiointia ja yksi uusi ympäristösertifiointi
    01.09.2020RALA-sertifioinnin laajennus työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamisjärjestelmän arviointiin lausuntovaiheessa
    20.08.2020RALA rekrytoi: etsimme kehitysjohtajaa (haku päättynyt)