Ketterä kehitys on jatkuvaa oppimista – RALA-referenssipalvelun käyttöönotto viivästyy
RALAlla on käynnissä tietojärjestelmien uudistushanke, joka on yhdistyksen historiassa monella tavalla ainutlaatuinen. Se on myös RALAn historian suurin kehityshanke. Kattavalle hankkeelle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet.
Osana uudistushanketta RALA kehittää uutta referenssipalvelua, jossa suunnittelijat, rakentajat ja muut hanketoteuttajat voivat kootusti luoda, julkaista ja hallita kaikkia referenssejään. Kerroimme aiemmin, että uusi palvelu tulisi käyttöön alkuvuodesta 2022, mutta valitettavasti käyttöönotto viivästyy.
Syyt viivästymiselle löytyvät tietojärjestelmähankkeen monimutkaisuudesta.
Alkuperäinen järjestelmä on kehitetty pikkuhiljaa, parin vuosikymmenen aikana. Se on käynyt tänä aikana läpi useita versiopäivityksiä, mutta sen ydin on pysynyt samana. Tuotepaletin laajennuttua rönsyilevän järjestelmän ylläpito on osoittautunut haastavaksi. Tämä johti päätökseen kokonaisvaltaisen uudistushankkeen aloittamisesta.
Uudistushankkeessa on ollut useita vaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa koko koodipohja uudistettiin hyödyntäen nykyaikaista ohjelmisto-frameworkiä. Tämä vaihe saatiin asiakkaiden käyttöön nopeasti, koska se hyödynsi edelleen käytössä ollutta vanhaa tietomallia.
Seuraava vaihe on huomattavasti haastavampi. Sen tavoitteena on nostaa asiakas RALAn järjestelmäkokonaisuuden keskiöön ja yhdistää kaikki siiloutunut tieto yhteen uudistettuun tietomalliin. Ison tietorakenteellisen muutoksen takia kaikkien kokonaisuuteen liittyvien osien käyttöönotto on pakko tehdä yhdellä kertaa. Kehityksessä on siis yhdistettävä ketteryyttä ja vesiputousmallia.
Miksi aikataulua on vaikea arvioida?
Projektinhallinnassa on yleisesti tunnistettu taipumus optimismiin ja halu välttää asiakkaan pettymys liian hitaaseen vauhtiin. Aikataulu nähdään liian optimistisessa valossa. Asia on etäisesti verrattavissa paineeseen, joka lääkärillä on, kun hän joutuu kertomaan potilaalleen pakollisen leikkauksen onnistumisprosentin. Jos onnistumisen todennäköisyys vaihtelee välillä 20-50 %, niin sanoako 20 %, vai 35 % vai 50 %?
Sama optimismin haaste on läsnä yksittäisen koodaustehtävän laajuuden, tiimin tuottavuuden kasvun tai isomman kokonaisuuden kompleksisuuden arvioinnissa. Osatekijöitä on paljon, jolloin pienikin virhe voi kertautua.
Oma lukunsa haasteessa on vielä ketterän kehityksen filosofia, jonka mukaan arkkitehtuuri, vaatimukset ja suunnitelmat kehittyvät itseorganisoituvassa tiimissä. Uudelleenajattelu johtaa välillä siihen, että edelliset versiot pitää tehdä uudelleen. Valmiin järjestelmän kannalta katsottuna tämä johtaa kuitenkin huomattavasti parempaan lopputulokseen.
Mitä on opittu?
Tämän kokoluokan järjestelmäuudistusta ei voida toteuttaa vähittäisenä evoluutiona vaan pikemminkin revoluutiona eli nopeana kokonaisvaltaisena muutoksena. Mukaan on tarvittu paljon erilaista osaamista, mm. täysipäiväinen projektipäällikkö ja palvelumuotoilija.
Tiimin koko on kasvanut hankkeen alun viidestä nykyiseen 14 jäseneen. Työtapojen vakiinnuttua projektinhallinnan näkökulmasta tärkeimmäksi asiaksi on nousut tarve pitää huolta osaavista tyypeistä tiimissä ja luoda puitteet, joissa mikään työ ei seiso puuttuvan tiedon takia.
Rune Paananen
Kehityshankkeen tuoteomistaja
Minkälaista on tehdä töitä tässä tiimissä?
Projektipäällikkö Jussi Viisteensaari:
”Yhteistyö tiimin kanssa toimii hyvin ja on hienoa nähdä uusien toiminnallisuuksien rakentuvan kehitysympäristöön ja pystyä demoamaan niitä tulevalle käyttäjäkunnalle. Yksi ketterän kehityksen periaatteista on jatkuva mukautuminen asiakkaan vaatimusten kehittyessä. Myönteinen palaute motivoi ja saa tiimin liekkeihin.
Tuottavuuden kasvua osoittavat raportit aiheuttavat onnistumisen iloa. Tunnetta, että jotain on tehty oikein. Ison tiimin hallinnan operatiivisiin haasteisiin kuuluu sopivien työkokonaisuuksien määrittely ja jakaminen koodareille. Tuottavuuden ja edistymisen raportoinnilla seurataan projektin aikataulussa pysymistä. Käytännössä se tarkoittaa, tiimin tukemista, kysymyksiin vastaamista ja ongelmien ratkaisemista yhteisissä työpajoissa.
Monimutkaisen järjestelmän kehittämiseen kuuluvat regressiot, kokonaisuuksien refaktoroinnit ja toteutettavan kokonaisuuden työmäärien aliarviointi kuuluvat projektityössä harmia aiheuttavalle puolelle.
Kokonaisuutena RALAn tietojärjestelmien uudistaminen yhdessä hienon tiimin kanssa on kuitenkin unelmaprojekti.”
Sovelluskehittäjä Jere Rahikainen:
”Aloitin työt projektin parissa vuoden 2020 alussa ja minut otettiin loistavasti vastaan. Tulin mukaan tuomaan lisää käsiä käyttöliittymän kehitykseen. Perehdytys oli kattava ja avoimiin kysymyksiin sain aina vastauksen heti. Tästä suuri kiitos projektin johdolle. Projekti on laaja ja sen takia kommunikointi muiden tekijöiden kanssa on projektin kannalta elintärkeää.
Projektin edetessä työkalupakki kommunikaation ja yhteisten työtapojen osalta on ollut ketterän kehityksen mukainen. Varsinkin palvelumuotoilijan liittyessä ryhmään on vauhti kasvanut. Myös tehtävien paloittelu pienimmiksi osakokonaisuuksiksi on helpottunut. Projektissa on rohkeasti kokeiltu erilaisia työtapoja ja esimerkiksi parikoodauksella on ollut positiivinen vaikutus tuottavuuteen.
Työtä on tehty pääsääntöisesti etänä ja alussa muihin ryhmän jäseniin tutustuttiin vain Slackin puheluissa. Koronan hellittäessä kesän aikana RALA järjesti kehitystiimille TYKY-päivän, jossa pääsimme tutustumaan toisiimme naamatusten. Se sitoikin kehitystiimiä enemmän yhteen. Mielestäni on hienoa, että projektissa huomioidaan myös ryhmähengen tärkeys.
Kaikkinensa RALAn projektissa on oikein mukava työskennellä. Ryhmässä on erittäin asiantuntevia tekijöitä ja yhdessä kehittyminen on jatkuvaa. Projektissa on avoin ilmapiiri ja se onkin nykypäivänä edellytys menestykseen.”
20.12.2021
Lisää blogeja:
