• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys /
    • RALA-sertifiointi /
    • RALA-palaute /
    • Kuivaketju10
    • Lautakuntakäsittely /
    • Hinnasto /
    • Logot /

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Kuivaketju10
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Taloyhtiölle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Marikki Makkonen: Kestävä kehitys on liiketoiminnan uusi musta – rakennusalalla mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä

    Rakennusalaan kohdistuu monenlaisia suuria paineita. Laatu on viime vuosina ollut suurennuslasin alla, ja rakennusala on päässyt otsikoihin - usein vähemmän mairittelevalla tavalla. Luottamus rakennusalaan on ollut vaihtelevaa. Laadun eteen on kuitenkin tehty paljon töitä ja laadunhallinnassa ollaankin kehitytty muun muassa laadunhallintajärjestelmien sekä asiakasyhteistyön avulla. Myös alan haastavuus työturvallisuuden ja -terveyden suhteen luo tarvetta jatkuvalle parantamiselle, ja kehitystä tässäkin on saatu aikaan johdonmukaisen työn tuloksena. Kolmikon täydentää ympäristövastuullisuus, johon kohdistuu ennennäkemättömiä paineita. Toimintaympäristömme ja ilmastomme muuttuvat. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen luovat rakentamiselle uusia tarpeita ja vaatimuksia nopeaan tahtiin. Kunnianhimoiset, kansalliset ja kansainväliset ympäristö- ja ilmastotavoitteet koskettavat kaikkia. Kuitenkin, sen lisäksi, että vallitseva ilmastokriisi asettaa meille monenlaisia vaatimuksia ja paineita toimia, liittyy siihen myös liiketoiminnallisia sekä alan maineen vahvistamiseen liittyviä hyötyjä ja mahdollisuuksia.

    IPCC julkaisi 25.9.2019 uuden raportin, joka aikaisempien tapaan viestii selkeääkin selkeämpää sanomaa: Ilmastomme muuttuu ja ympäristömme turmeltuu suunnatonta vauhtia, ja meidän on toimittava nopeasti hidastaaksemme tätä kehitystä sekä sopeutuaksemme uusiin olosuhteisiin, jotka tulemme vääjäämättä kohtaamaan. Tietoisuuteemme päivittäin tulvivat uutiset ovat vähintäänkin ahdistavia, ja lisäksi ilmastonmuutos ilmiönä liikkuu monin tavoin ymmärryksemme ja tietämyksemme rajamailla. Liian usein julkisesta keskustelusta jäävät pois käytännön ratkaisuehdotukset sekä kannustavat esimerkit siitä, mitä olemme jo onnistuneet saavuttamaan. Kuulijan ymmärrykseen jää siis aukko, joka täyttyy lukuisista kysymyksistä: Miten vastata valtavaan haasteeseen näin lyhyellä aikavälillä? Mitä minun ja yritykseni tulisi tehdä? Mistä edes aloittaa? Entä jos muut eivät osallistukaan ilmastotoimiin, onko silloin minunkaan toimillani väliä?

    Niin kulunut kuin fraasi nyt jo onkin, jokaisen panoksella on väliä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ympäristömme turmeltumisen ehkäisemisessä. Etenkin yrityksillä merkittävien taloudellisten resurssien haltijoina, yhteiskunnallisina vaikuttajina sekä huomattavina luonnonvarojen kuluttajina on suuri mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa ympäristö- ja ilmastoasioihin. Rakennusala on tässä suhteessa erityisen keskeisessä asemassa. Muokkaamme ympäristöä varsin radikaaleilla tavoilla, olemme merkittävä luonnonvarojen kuluttaja sekä jätteiden tuottaja, ja lisäksi toiminnastamme syntyy päästöjä. Rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat myös valtavan määrän energiaa. Rakennusteollisuuden mukaan rakennettu ympäristö tuottaa noin 40 % sekä Suomen kokonaispäästöistä että -energiankulutuksesta.

    Rakennusalalla on kuitenkin käsissään myös iso nippu ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisun avaimia. Olemme mukana kehittämässä ja rakentamassa uudenlaisia, kestäviä elinympäristöjä, kestävää liikkumista sekä kestävän teollisuuden edellytyksiä. Kehittämillämme ratkaisuilla voimme vaikuttaa rakennusten energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Energiatehokkuuteen ja energiapalveluihin panostamalla voimme pienentää myös rakennusten käytön aikaista energiankulutusta. Hyödyntämällä kiertotaloutta voimme vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä sekä jätteiden syntyä reilusti. Samalla pienenee arvoketjun hiilijalanjälki, ja lisäksi syntyy kustannussäästöjä.

    Sen lisäksi, että kestävät toimintatavat ja ratkaisut pienentävät ympäristövaikutuksiamme ja tuottavat säästöjä, sisältyy niihin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä taloudellisten tuottojen mahdollisuus. Esimerkiksi hyvin suunnitellulla ja koordinoidulla, resurssien jakamiseen ja kiertoon perustuvalla toiminnalla voidaan saavuttaa tuottoa. Asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien yrityksiin kohdistamien ympäristövaatimusten jatkuvasti yleistyessä ja kiristyessä, on ympäristövastuullisilla yrityksillä myös etulyöntiasema esimerkiksi tarjouskilpailuissa. Lisäksi ympäristövastuullisuus on arvokas osa brändiä nyky-yhteiskunnassa, jossa ympäristötietoisuus ja kestävä kuluttaminen ovat kasvavia trendejä.

    Palataan ympäristökeskustelua seuraavan rakentajan mielessä kummittelevaan kysymykseen: "Mistä aloittaa?". Ensimmäisenä askeleena on oman toiminnan kartoitus ja sen ympäristövaikutusten ymmärtäminen. Tämän jälkeen vastaus kysymykseen riippuukin pitkälti toiminnan luonteesta, ympäristönäkökohdista, ympäristövaikutuksista sekä toimijan mahdollisuuksista ja kiinnostuksesta toimia. Eräs yritysten ympäristöasioiden hallintaa erinomaisesti ohjaava keino on ympäristöjohtamisjärjestelmä. Siihen on sisällytetty valmiiksi rungoksi kaikki ne asiat ja toiminnot, joita yrityksen tulee systemaattisesti tarkastella ja ottaa käyttöön varmistaakseen toimintansa vaatimustenmukaisuuden sekä kehittääkseen ympäristövastuullisuuttaan jatkuvasti parempaan suuntaan. Ympäristöjohtamisjärjestelmä ei kuitenkaan ole taikatemppu - se tarjoaa vain raamit yrityksen ympäristövastuullisuuden kehittämiselle. Tahtotila, tavoitteiden kunnianhimoisuus ja sitoutumisen syvyys lähtevät yrityksestä itsestään. Joustavuutensa vuoksi ympäristöjohtamisjärjestelmä tarjoaa kuitenkin hyvin eri lähtökohdista ponnistaville yrityksille yhtäläisen mahdollisuuden lähteä kehittämään ympäristövastuullisuuttaan. Ympäristöjohtamisjärjestelmän avulla yritys voi myös seurata oman ympäristövastuullisuutensa kehitystä. Tästä seuraava oppiminen voi toimia muutosta motivoivana ja kiihdyttävänä voimana. Lisäksi sertifioidun ympäristöjohtamisjärjestelmän avulla yrityksen on helppo osoittaa ympäristövastuullisuutensa ja -pätevyytensä. Ympäristöjohtamisjärjestelmä voi myös tuoda yritykselle kilpailuetua.

    RALA ry valmistelee parhaillaan rakennusalan asiantuntijoista koostuvan työryhmän kanssa Suomen rakennusalalle suunnattua ympäristösertifikaattia. RALA-ympäristösertifikaattiin perustuva ympäristöjärjestelmä rakentuu totutulle RALA:n arviointiperusteiden pohjalle, ja siinä on siten monipuolisesti huomioitu rakentamisen eri vaiheet. Arviointiperusteet on valittu siten, että ne tukevat nimenomaan rakennusalalle tyypillisten ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista. Arviointiperusteiden kieliasussa on huomioitu alan sanasto, käytännöllisyys sekä ymmärrettävyys. Tarjolla on runsaasti esimerkkejä ympäristöjärjestelmän suunnittelun tukemiseksi. RALA:n kehittelemän ympäristösertifikaatin tarkoituksena on paitsi tukea ympäristövastuullisuuden jatkuvaa parantamista rakennusalalla yleisesti, myös mahdollistaa ympäristöjärjestelmän käyttöönotto ja sitä kautta toiminnan systemaattinen kehittäminen pienemmissäkin yrityksissä.

    YIT on ollut suurella mielenkiinnolla mukana kehittämässä RALA-ympäristösertifikaatin arviointiperusteita. Haluamme rohkaista kaikkia rakennusalan yrityksiä toiminnan luonteeseen ja laajuuteen katsomatta kantamaan vastuuta yhteisestä tulevaisuudestamme sekä vahvistamaan alan mainetta suoraselkäisenä yhteiskunnallisena toimijana. Me YIT:llä olemme nostaneet kestävän kehityksen yhdeksi strategiamme keskeisistä teemoista, ja pyrimme kunnianhimoisesti kehittämään toimintaamme kestävämpään suuntaan. Tässä meillä YIT Infraprojekteilla on apuna ympäristöjohtamisjärjestelmä.

    Kestävä kehitys on liiketoiminnan uusi musta. Siinä piilee etenkin edelläkävijöille suuri kilpailuetu ja mahdollisuus maineen vahvistamiseen. Aikaa epäröinnille ei ole, sillä ympäristö ja ilmasto eivät odota. Kestävyys tuleekin olemaan aina vain olennaisempi osa liiketoimintaa. Rakennusala voi olla yksi niistä toimijoista, joita tulevaisuudessa muistellaan aktiivisina ympäristö- ja ilmastokriisiin vastaajina - se on vain itsestämme kiinni.

     

    Marikki Makkonen

    Pro gradu-työntekijä, YIT Suomi Oy

     

    09.10.2019


    Lisää blogeja:

    28.11.2019Eija Ehrukainen: Asiakasvaatimukset sekä johdon tahtotila ympäristöjärjestelmän ajureina
    09.10.2019Marikki Makkonen: Kestävä kehitys on liiketoiminnan uusi musta – rakennusalalla mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä
    14.08.2019Mikko Saarikoski: Riskienhallintaa ja kirsikanpoimintaa – sosiaalisen datan merkitys rakentamiselle
    05.06.2019Armi Temmes: Voittajilla ja häviäjillä on tunteet – eletäänpä ihmisiksi energiamurroksessakin
    12.12.2018Tuula Råman: Yhtenäiset toimintatavat parantavat monimutkaisten hankkeiden hallintaa
    27.11.2018Jani Kemppainen: Rakennusliikkeillä on ratkaisuja kosteudenhallintaan
    07.11.2018Mika Katajisto: Nyt on tekojen aika!
    21.09.2018Lavikka, Tuomisto ja Kallio: Rakentamiseen laatua lohkoketjuilla ja älysopimuksilla
    11.09.2018Junkkari ja Äyräväinen: Elinikäinen oppiminen – vain muutos on pysyvää
    24.08.2018Olli Seppänen: LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus
    29.06.2018Outi Silfverberg: Rakentamalla terveyttä ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa
    12.06.2018Maununaho, Luoma-Halkola ja Häikiö: Rakennetun ympäristön koettu laatu
    03.04.2018Kalle Euro: Tulevan Suomen rakentaminen
    12.03.2018Ilkka Romo: Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun
    05.03.2018Johanna Lankinen: Tietomallityöskentelyn kehittäminen talotekniikka-alalla
    14.02.2018Tuula Råman: Läpinäkyvyys lisää laatua
    14.02.2018Tiina Kaskiaro: Sisäilmaongelmat tunnistetaan – nyt on yhdessä tehtävä suunnanmuutos
    13.02.2018Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
    19.12.2017Anu Ginström: Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä
    15.12.2017Salminen, Jyrkkäranta ja Ratamäki: Allianssin ulotuttava koko toimitusketjuun
    22.11.2017Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?
    14.11.2017Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia!
    24.10.2017Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla
    09.10.2017Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla
    26.09.2017Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille
    15.09.2017Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen
    05.09.2017Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla
    31.08.2017Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta
    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa