• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta

    Edellisten vuosikymmenien rakentamisen ja arkkitehtuurin arvon ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Uusrenessanssipalatsien ja jugendlinnojen merkitystä ei nykyään enää kiistetä, mutta vielä 1960-luvulla oli toisin. Nyt puolestaan 1900-luvun jälkipuoliskon rakennuskantaan suhtaudutaan usein vain välineellisestä näkökulmasta. Arvotuksessa painottuvat toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset seikat.

    Mutta jos me emme nyt kohtele hyvin viimeisten vuosikymmenien aikana rakennettuja talojamme, ei meillä 50 vuoden kuluttua ole rakennusperintöä 1900-luvun jälkipuoliskolta, ja siltä osin yhteisessä kulttuurimuistissamme on aukko. Kyse ei ole pelkästään kansallisista tai kunnallisista merkkikohteista kirkkojen tai koulujen tapaan, vaan myös aikanaan hyvin suunnitelluista arkirakennuksista kuten toimisto- ja asuintaloista. Ympäristömme kannalta ei ole samantekevää, miten niitä korjataan.

    Rakennussuojelu tuntuu olevan aina vähän myöhässä. Vaikka uudemman rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo olisikin asiantuntijoiden tiedossa, se ei useinkaan ole päivittynyt asemakaavamääräyksiin eikä rakennuksella ei ole virallista suojelustatusta. Ymmärrys rakennusten arvosta ei ole noussut, ennen kuin ne jo tulevat peruskorjausikään. Tämä voi vaikuttaa ratkaisevasti hankkeelle asetettaviin kokonaistavoitteisiin sekä keinoihin, joilla nämä tavoitteet saavutetaan.

    Modernin aikakauden rakennusten korjaussuunnittelussa pätee sama yleisperiaate kuin vanhempien suhteen. Rakennuksen ominaispiirteet tulee tunnistaa ja ottaa huomioon. Tämä vaatii paitsi arkkitehdin myös muiden suunnittelijoiden tutustumista rakennukseen, vanhoihin suunnitelmiin ja käyttöhistoriaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon paitsi hankkeelle asetetut toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset tavoitteet, myös itse rakennuksesta lähtevät näkökohdat. Näitä näkökohtia suunnittelijoiden tulee käydä läpi yhdessä ja välittää tiedoksi myös tilaajan ja käyttäjän suuntaan, jotta hankkeelle asetettavat tavoitteet ja niistä seuraavat suunnitteluratkaisut muodostavat luontevan kokonaisuuden.

    Ulkohahmon ja julkisivujen ohella oleellista on selvittää keskeisten sisätilojen merkitys ja niiden välinen hierarkia. Rakennuksen ominaispiirteet voivat liittyä myös yksityiskohtiin, materiaaleihin ja väreihin. Jotkut rakennukset sietävät enemmän muutoksia kuin toiset. Joitakin voi laajentaa luontevasti, ja jotkut voidaan muuttaa toiseen käyttötarkoitukseen helpostikin. Joka tapauksessa aina on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, kuinka korjaus tai muutos voidaan tehdä, ja tavoitteena tulee olla löytää paras ratkaisu paitsi kokonaisuuden kannalta myös kuhunkin paikkaan.

    Erityisen suurena haasteena on löytää tarvittavat tilat ja reitit talotekniikalle, jonka määrä on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä. Huonekorkeudet ovat usein matalia ja palkit niin tarkasti mitoitettuja, ettei niitä voida reijittää. Ullakkotila on ahdas, jos sitä ylipäätään edes on, eikä vesikatto välttämättä kanna uusien ilmanvaihtokoneiden aiheuttamaa lisäkuormaa. Alkuperäiset alakattotilat ovat pieniä uusille tekniikka-asennuksille. Vaikka 1960-luvulla modulaarisuudesta tuli suunnitelmien mitoitusta ohjaava periaate, se ei useinkaan tarkoittanut helppoa muunneltavuutta. Samaa tiukkaa mitoitusta vain toistettiin koko rakennuksen pituudelta.

    Näiden ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan kaikkien suunnittelijoiden innovatiivista otetta ja erilaisten vaihtoehtojen tutkimista yhdessä. Helpoimmalta näyttävä ratkaisu ei useinkaan ole kokonaisuuden kannalta luontevin. Kaikilla suunnittelijoilla tulee olla kokemusta vastaavien rakennusten peruskorjaamisesta, ja heidän tulee olla motivoituneita tähän tutkimistyöhön. Kyse ei ole vain oman suunnittelualan haasteiden ratkaisemisesta.

    Timo Jeskanen, arkkitehti

    31.08.2017

    Lisää blogeja:

    22.11.2017Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?
    14.11.2017Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia!
    24.10.2017Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla
    09.10.2017Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla
    26.09.2017Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille
    15.09.2017Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen
    05.09.2017Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla
    31.08.2017Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta
    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa