• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys /
    • RALA-sertifiointi /
    • RALA-palaute /
    • Kuivaketju10
    • Lautakuntakäsittely /
    • Hinnasto /
    • Logot /

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Kuivaketju10
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?

    Olemme onnekkaita, kun saamme asua Suomessa! Ympäristöämme kehitetään aktiivisesti, jopa ihmisiä kuunnellen. Alueiden kehittyminen näkyy mm. uudisrakentamisena. Myös vanhaa rakennuskantaa korjataan ja vieläpä "sorvi" punaisena. Vaikka sorvi soi, niin korjausvelka ei vaan meinaa millään nousta plussan puolelle, töitä siis piisaa vielä tulevaisuudessakin.

    Töitä on kiva tehdä, kun on hyvä meininki! Onko projekteissa hyvä meininki? Aina ei ole. Syitä voi olla useita. Eräs kasvava syy ei niin hyvään meininkiin on projektiin osallistuvien toiminta. En ole todennäköisesti ainoa, joka kokee tyytymättömyyttä rakennushankkeeseen osallistuvien yhteistyön tasosta ja tavasta toimia. Koska onneksemme saamme tehdä töitä yhdessä (ihminen ihmiselle) vielä tulevaisuudessakin, niin eikö juuri siihen asiaan tulisi panostaa! Tällä kertaa lähestymiskulma on korjausrakentaminen, koska niissä projekteissahan on haastetta kerrakseen!

    Korjaushankkeeseen valmistautuminen

    Yleisesti tiedämme, että korjausrakentamisessa valmistelevat toimenpiteet ovat tärkeässä roolissa. Hankesuunnittelu ja erilaiset tutkimukset ja selvitykset eivät ole nykyisin mitään uutta Amerikan ihmettä. Nehän on tehtävä, jotta olisimme "kärryillä" siitä, mihin olemme ryhtymässä ja mitä ryhtymisellämme tavoittelemme. Tutkimukset ja selvitykset antavat vinkkiä niistä asioista, jotka pitää huomioida, jotta tavoitteeseen päästään. Moni parikymmentä vuotta sitten konkretisoitunut ongelma (nyk. haaste) onkin jäänyt tänä päivänä toteutumatta jo pelkästään sen takia, että rakennuttajan tavoitetila on hiottu hankesuunnittelun aikana kristallinkirkkaaksi esimerkiksi putkiremonttikohteissa. Loppuhan on sitten "vain" toteutusta.

    Korjaustyön toteutus ja siihen liittyvä hässäkkä

    Perinteisesti korjaustyön toteutus pohjautuu huolelliseen suunnitteluun ja huolella valitun urakoitsijan kykyyn toteuttaa suunnitelmat. Todellisuudessa huolellisellakaan valmistautumisella ei voida varautua kaikkeen mahdolliseen. Esimerkkinä mainittakoon eräs putkiremonttikohde (asuinkerrostalo), jossa putkikuilurakenteiden purkuvaiheen aikana havaittiin, ettei alkuperäinen kantavien rakenteiden toteutusratkaisu vastannutkaan alkuperäistä suunnitelmaa. Tilanne johti siihen, että alkuperäisten suunnitelmien (lähtötietojen) perusteella laadittua korjaustyösuunnitelmaa ei pystytty sellaisenaan toteuttamaan - jouduimme muutostilanteeseen.

    Muutosten hallinta ja ymmärrys

    Muutostilanteet voivat johtaa hässäkkään, mutteivat välttämättä. Jonkin häiriön ne kuitenkin tyypillisesti aiheuttavat. Kyse on lähinnä, kuinka ne koemme ja hallitsemme. Muutostilanteissa joudumme useimmiten pikapikaa muuttamaan korjauksen toteutustapaa. Alkaa sumpliminen kuten aikataulun ja suunnitelmien päivitys, materiaalien ja alihankintojen hankintaprosessin uudelleen käynnistys jne. eli asiat alkavat ketjuuntua ja homma ottaa aikalisän. Asiathan saa aina tavalla tai toisella muutettua ja korjattua, mutta mistä kenkää alkaa puristaa? Yksinkertaisesti aikataulusta ja erityisesti RAHASTA!

    Aikaa on nyt ja tulevaisuudessakin 24 h/vrk ja rahaakin on yleensä varsin rajallinen määrä. Yleensä kysymys kuuluu: Kuka maksaa viulut? Kenen virhe tai onko ylipäätänsä virhe? Olisiko tämä voitu jotenkin ennakoida? Paljon kysymyksiä, mutta yleensä joko vain vähän vastauksia tai paljon toisistaan poikkeavia vastauksia. Yhteinen piirre kuitenkin on, ettei tahdota päästä yhteisymmärrykseen siitä kenen vastuulle kustannukset kuuluvat. Viimeistään tässä vaiheessa projektiin osallistuvien fiilis tipahtaa ja alkaa negatiivisuuden kierre, joka ei katkea ennen yhteisesti hyväksyttyä ratkaisua. Mitä pidemmälle ratkaisuhetkeä työnnetään, sitä pidemmälle asia jää helposti vaivaamaan ja haittaamaan yhteistyötä.

    Aikataulusta ja kustannuksista keskustelu on huomattavasti helpompaa, kun kaikki projektiin osallistuvat (urakoitsija, eri konsultit ja tilaaja) ymmärtävät sekä oman että muiden sopimusosapuolten roolit ja vastuut. Projektia toteuttavat tekevät luonnollisesti liiketoimintaa, mutta sen edistäminen ei voi tapahtua muiden kustannuksella. Esimerkiksi projektin aikana esiin nousseista muutostöistä johtuvien kustannusten maksuvelvollisuus ei voi määräytyä huutoäänen voimakkuuden perusteella tai "minusta tuntuu, ettei kuulu minulle" -periaatteesta. Ihminen ymmärtää faktoja, mutta niitä ei tahdota hyväksyä, kun on vaarana joutua maksumieheksi - se on ongelma.

    Kuten sanotaan, ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Peräänkuulutan, että jokainen projektiin osallistuva osapuoli kykenee ratkomaan asioita hyvässä yhteishengessä sekä suhtautumaan muutostilanteiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin suoraselkäisesti ja sopimuksen mukaisesti eli


      käyttäydy asiallisesti
      älä lykkää ratkaisua
      kanna vastuusi suoraselkäisesti.

    Pasi Parviainen, kehitysjohtaja, Vahanen-yhtiöt

    13.02.2018

    Lisää blogeja:
    21.09.2018Lavikka, Tuomisto ja Kallio: Rakentamiseen laatua lohkoketjuilla ja älysopimuksilla
    11.09.2018Junkkari ja Äyräväinen: Elinikäinen oppiminen – vain muutos on pysyvää
    24.08.2018Olli Seppänen: LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus
    29.06.2018Outi Silfverberg: Rakentamalla terveyttä ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa
    12.06.2018Maununaho, Luoma-Halkola ja Häikiö: Rakennetun ympäristön koettu laatu
    03.04.2018Kalle Euro: Tulevan Suomen rakentaminen
    12.03.2018Ilkka Romo: Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun
    05.03.2018Johanna Lankinen: Tietomallityöskentelyn kehittäminen talotekniikka-alalla
    14.02.2018Tuula Råman: Läpinäkyvyys lisää laatua
    14.02.2018Tiina Kaskiaro: Sisäilmaongelmat tunnistetaan – nyt on yhdessä tehtävä suunnanmuutos
    13.02.2018Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
    19.12.2017Anu Ginström: Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä
    15.12.2017Salminen, Jyrkkäranta ja Ratamäki: Allianssin ulotuttava koko toimitusketjuun
    22.11.2017Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?
    14.11.2017Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia!
    24.10.2017Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla
    09.10.2017Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla
    26.09.2017Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille
    15.09.2017Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen
    05.09.2017Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla
    31.08.2017Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta
    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa