Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
Olemme onnekkaita, kun saamme asua Suomessa! Ympäristöämme kehitetään aktiivisesti, jopa ihmisiä kuunnellen. Alueiden kehittyminen näkyy mm. uudisrakentamisena. Myös vanhaa rakennuskantaa korjataan ja vieläpä "sorvi" punaisena. Vaikka sorvi soi, niin korjausvelka ei vaan meinaa millään nousta plussan puolelle, töitä siis piisaa vielä tulevaisuudessakin.
Töitä on kiva tehdä, kun on hyvä meininki! Onko projekteissa hyvä meininki? Aina ei ole. Syitä voi olla useita. Eräs kasvava syy ei niin hyvään meininkiin on projektiin osallistuvien toiminta. En ole todennäköisesti ainoa, joka kokee tyytymättömyyttä rakennushankkeeseen osallistuvien yhteistyön tasosta ja tavasta toimia. Koska onneksemme saamme tehdä töitä yhdessä (ihminen ihmiselle) vielä tulevaisuudessakin, niin eikö juuri siihen asiaan tulisi panostaa! Tällä kertaa lähestymiskulma on korjausrakentaminen, koska niissä projekteissahan on haastetta kerrakseen!
Korjaushankkeeseen valmistautuminen
Yleisesti tiedämme, että korjausrakentamisessa valmistelevat toimenpiteet ovat tärkeässä roolissa. Hankesuunnittelu ja erilaiset tutkimukset ja selvitykset eivät ole nykyisin mitään uutta Amerikan ihmettä. Nehän on tehtävä, jotta olisimme "kärryillä" siitä, mihin olemme ryhtymässä ja mitä ryhtymisellämme tavoittelemme. Tutkimukset ja selvitykset antavat vinkkiä niistä asioista, jotka pitää huomioida, jotta tavoitteeseen päästään. Moni parikymmentä vuotta sitten konkretisoitunut ongelma (nyk. haaste) onkin jäänyt tänä päivänä toteutumatta jo pelkästään sen takia, että rakennuttajan tavoitetila on hiottu hankesuunnittelun aikana kristallinkirkkaaksi esimerkiksi putkiremonttikohteissa. Loppuhan on sitten "vain" toteutusta.
Korjaustyön toteutus ja siihen liittyvä hässäkkä
Perinteisesti korjaustyön toteutus pohjautuu huolelliseen suunnitteluun ja huolella valitun urakoitsijan kykyyn toteuttaa suunnitelmat. Todellisuudessa huolellisellakaan valmistautumisella ei voida varautua kaikkeen mahdolliseen. Esimerkkinä mainittakoon eräs putkiremonttikohde (asuinkerrostalo), jossa putkikuilurakenteiden purkuvaiheen aikana havaittiin, ettei alkuperäinen kantavien rakenteiden toteutusratkaisu vastannutkaan alkuperäistä suunnitelmaa. Tilanne johti siihen, että alkuperäisten suunnitelmien (lähtötietojen) perusteella laadittua korjaustyösuunnitelmaa ei pystytty sellaisenaan toteuttamaan - jouduimme muutostilanteeseen.
Muutosten hallinta ja ymmärrys
Muutostilanteet voivat johtaa hässäkkään, mutteivat välttämättä. Jonkin häiriön ne kuitenkin tyypillisesti aiheuttavat. Kyse on lähinnä, kuinka ne koemme ja hallitsemme. Muutostilanteissa joudumme useimmiten pikapikaa muuttamaan korjauksen toteutustapaa. Alkaa sumpliminen kuten aikataulun ja suunnitelmien päivitys, materiaalien ja alihankintojen hankintaprosessin uudelleen käynnistys jne. eli asiat alkavat ketjuuntua ja homma ottaa aikalisän. Asiathan saa aina tavalla tai toisella muutettua ja korjattua, mutta mistä kenkää alkaa puristaa? Yksinkertaisesti aikataulusta ja erityisesti RAHASTA!
Aikaa on nyt ja tulevaisuudessakin 24 h/vrk ja rahaakin on yleensä varsin rajallinen määrä. Yleensä kysymys kuuluu: Kuka maksaa viulut? Kenen virhe tai onko ylipäätänsä virhe? Olisiko tämä voitu jotenkin ennakoida? Paljon kysymyksiä, mutta yleensä joko vain vähän vastauksia tai paljon toisistaan poikkeavia vastauksia. Yhteinen piirre kuitenkin on, ettei tahdota päästä yhteisymmärrykseen siitä kenen vastuulle kustannukset kuuluvat. Viimeistään tässä vaiheessa projektiin osallistuvien fiilis tipahtaa ja alkaa negatiivisuuden kierre, joka ei katkea ennen yhteisesti hyväksyttyä ratkaisua. Mitä pidemmälle ratkaisuhetkeä työnnetään, sitä pidemmälle asia jää helposti vaivaamaan ja haittaamaan yhteistyötä.
Aikataulusta ja kustannuksista keskustelu on huomattavasti helpompaa, kun kaikki projektiin osallistuvat (urakoitsija, eri konsultit ja tilaaja) ymmärtävät sekä oman että muiden sopimusosapuolten roolit ja vastuut. Projektia toteuttavat tekevät luonnollisesti liiketoimintaa, mutta sen edistäminen ei voi tapahtua muiden kustannuksella. Esimerkiksi projektin aikana esiin nousseista muutostöistä johtuvien kustannusten maksuvelvollisuus ei voi määräytyä huutoäänen voimakkuuden perusteella tai "minusta tuntuu, ettei kuulu minulle" -periaatteesta. Ihminen ymmärtää faktoja, mutta niitä ei tahdota hyväksyä, kun on vaarana joutua maksumieheksi - se on ongelma.
Kuten sanotaan, ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Peräänkuulutan, että jokainen projektiin osallistuva osapuoli kykenee ratkomaan asioita hyvässä yhteishengessä sekä suhtautumaan muutostilanteiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin suoraselkäisesti ja sopimuksen mukaisesti eli
käyttäydy asiallisesti
älä lykkää ratkaisua
kanna vastuusi suoraselkäisesti.
Pasi Parviainen, kehitysjohtaja, Vahanen-yhtiöt
13.02.2018
Lisää blogeja:
| 01.07.2022 | Tietomallinnus vie kohti toimivaa, turvallista ja kestävää rakennettua ympäristöä |
| 28.06.2022 | Ajankohtaista rakentamisen laadusta - RALAn uutiskirje 2/2022 |
| 20.06.2022 | Uudistuva RALA 2025 – laatu on vastuullisuutta |
| 25.03.2022 | Kiitos yhteistyöstä – onnistuneissa hankkeissa yhteistyö toimii |
| 24.03.2022 | Rakentamisen laatu näkyy hiilijalanjäljessä |
| 24.02.2022 | Uusista osaajista buustia laadun tekemiseen |
| 20.12.2021 | Ketterä kehitys on jatkuvaa oppimista – RALA-referenssipalvelun käyttöönotto viivästyy |
| 17.12.2021 | Tuula Råman: Rakennetun ympäristön tilannekuvan ABC – arvoketju, benchmarking ja hiilijalanjälki |
| 02.12.2021 | Karjalainen & Ehrukainen: Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa ja rakennusalalla on iso rooli sen torjunnassa |
| 27.10.2021 | Eeva-Liisa Hannu: Työturvallisuuden edistäminen rakennusalalla ja sen kehittymisen mittaaminen |
| 30.09.2021 | Tuula Råman: Vastuullinen yritys vastuullisesti toimivassa verkostossa |
| 27.08.2021 | Heikki Ellonen: RALA Ajassa mukana - tietojärjestelmäprojekti siirtää RALAn sovellukset 2020-luvulle |
| 29.06.2021 | Marjo Laurila: Työni parhaat puolet |
| 22.06.2021 | Laadusta, kilpailukyvystä ja tuottavuudesta - ja kasvokkain tapaamisen hienoudesta |
| 04.06.2021 | Heikki Ellonen: Alustat rakennusalalla |
| 26.05.2021 | Harri Ajomaa: Kenelle sinä rakennat? |
| 12.04.2021 | Miia Asikainen: Samassa veneessä ja yhteisellä matkalla kohti parempaa laatua |
| 08.04.2021 | Tuula Råman: RALAn tunnettuus on kasvanut erityisesti päättäjien keskuudessa |
| 15.02.2021 | Mikko Saarikoski: Vilkun käyttö ehkäisee ketjukolareita |
| 14.01.2021 | Heikki Ellonen: Referenssien sujuva hallinta – ei mikään mission impossible? |
| 17.12.2020 | Tuula Råman: Poikkeuksellisen vuoden satoa |
| 13.11.2020 | Eija Ehrukainen: Johtamisjärjestelmällä avaimet menestykseen |
| 28.09.2020 | Tuula Råman: Laatu on vastuullisuutta |
| 22.06.2020 | Tuula Råman: Mikä muuttuu ja mihin suuntaan? |
| 03.03.2020 | Tuula Råman: Julkinen kilpailutus ja rakentamisen laatu - kestävää yhteiskuntaa rakentamassa |
| 28.11.2019 | Eija Ehrukainen: Asiakasvaatimukset sekä johdon tahtotila ympäristöjärjestelmän ajureina |
| 09.10.2019 | Marikki Makkonen: Kestävä kehitys on liiketoiminnan uusi musta – rakennusalalla mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä |
| 14.08.2019 | Mikko Saarikoski: Riskienhallintaa ja kirsikanpoimintaa – sosiaalisen datan merkitys rakentamiselle |
| 05.06.2019 | Armi Temmes: Voittajilla ja häviäjillä on tunteet – eletäänpä ihmisiksi energiamurroksessakin |
| 12.12.2018 | Tuula Råman: Yhtenäiset toimintatavat parantavat monimutkaisten hankkeiden hallintaa |
| 27.11.2018 | Jani Kemppainen: Rakennusliikkeillä on ratkaisuja kosteudenhallintaan |
| 07.11.2018 | Mika Katajisto: Nyt on tekojen aika! |
| 21.09.2018 | Lavikka, Tuomisto ja Kallio: Rakentamiseen laatua lohkoketjuilla ja älysopimuksilla |
| 11.09.2018 | Junkkari ja Äyräväinen: Elinikäinen oppiminen – vain muutos on pysyvää |
| 24.08.2018 | Olli Seppänen: LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus |
| 29.06.2018 | Outi Silfverberg: Rakentamalla terveyttä ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa |
| 12.06.2018 | Maununaho, Luoma-Halkola ja Häikiö: Rakennetun ympäristön koettu laatu |
| 03.04.2018 | Kalle Euro: Tulevan Suomen rakentaminen |
| 12.03.2018 | Ilkka Romo: Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun |
| 05.03.2018 | Johanna Lankinen: Tietomallityöskentelyn kehittäminen talotekniikka-alalla |
| 14.02.2018 | Tuula Råman: Läpinäkyvyys lisää laatua |
| 14.02.2018 | Tiina Kaskiaro: Sisäilmaongelmat tunnistetaan – nyt on yhdessä tehtävä suunnanmuutos |
| 13.02.2018 | Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta? |
| 19.12.2017 | Anu Ginström: Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä |
| 15.12.2017 | Salminen, Jyrkkäranta ja Ratamäki: Allianssin ulotuttava koko toimitusketjuun |
| 22.11.2017 | Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua? |
| 14.11.2017 | Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia! |
| 24.10.2017 | Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla |
| 09.10.2017 | Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla |
| 26.09.2017 | Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille |
| 15.09.2017 | Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen |
| 05.09.2017 | Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla |
| 31.08.2017 | Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta |
| 28.06.2017 | Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme? |
| 18.05.2017 | Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista |
| 17.05.2017 | Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen |
| 02.05.2017 | Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää |
| 24.04.2017 | Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri |
| 10.04.2017 | Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan |
| 30.03.2017 | Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä |
| 16.03.2017 | Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys? |
| 23.02.2017 | Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita |
| 14.02.2017 | Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa |
| 04.01.2017 | Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta |
| 07.12.2016 | Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä |
| 23.11.2016 | Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä |
| 09.11.2016 | Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää |
| 20.10.2016 | Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot |
| 10.10.2016 | Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan |
| 29.09.2016 | Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto |
| 26.09.2016 | Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä? |
| 19.09.2016 | Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä |
| 09.09.2016 | Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia? |
| 25.08.2016 | HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme |
| 10.08.2016 | Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa |
| 06.07.2016 | Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen |
| 20.06.2016 | Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla |
| 09.06.2016 | Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla |
| 24.05.2016 | Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä |
| 04.05.2016 | Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan! |
| 27.04.2016 | Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin? |
| 12.04.2016 | Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään |
| 23.03.2016 | Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta |
| 03.03.2016 | Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta |
| 15.02.2016 | Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa |
| 05.02.2016 | Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta |
| 15.01.2016 | Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa |
