Voiko rakentamisen laadusta puhua ilman paatosta – ja rakentavasti? Kyllä voi, ja nyt haluan tehdä niin.
Rakentamisen laadussa ei ole vaihtoehtoja: sitä joko on tai ei ole. Jälkimmäinen ei pitäisi olla kenellekään edes minkäänlainen vaihtoehto. Meillä kaikilla rakentamisprosessissa mukana olevilla tulisi olla intohimo ja päämäärä rakentaa vain terveellistä ja turvallista – niin asumiseen, olemiseen, työskentelyyn kuin viihtymiseenkin.
Olen miettinyt laatua hyvinkin pitkän aikaa ja keinoja sen saavuttamiseksi. Vastasin yli kymmenen vuotta Ilmarisen kiinteistöjen ylläpidosta ja otin vastaan kohteita, joissa oli menty rakentajavetoisesti – useassa hankkeessa. Tärkeätä on rakentaessakin muistaa, miten rakennuksia hoidetaan ja huolletaan eikä vain kapeakatseisesti miettiä pelkästään rakentamisprosessia.
Mielestäni meidän tilaajien tulee ottaa hankkeissa vahvempi rooli ja astua eturintamaan näyttämään esimerkkiä laadukkaasta lopputuotteesta. Onnistuneita hankkeitahan on enemmistö! Alamme on valitettavasti kuuluisa niistä hankkeista, joissa kaksi tai useampi ”jästipää” ei kasvojensa menetyksen vuoksi myönnä virheitä ja korjaa niitä. Mikäpä on sen hirveäpää kuin joutua sanomaan toiselle: ”Anteeksi, olin väärässä. Tein virheen. Nyt korjaan sen.”
Työssäni rakennuttajapäällikkönä olen huomannut, että jos rakennushankkeissa on luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri, sallitaan myös virheitä. Silloin virheet myös kerrotaan ja korjataan. Jos vielä tekijä tekee kuin itselleen, lopputulos on laadukas. Parhaat tulokset saadaan, kun ei tehdä ja haeta niitä ennenkin tehtyjä ratkaisuja, vaan opitaan toisiltamme ja kuunnellaan toisiamme. Silloin asiakaskin on tyytyväinen ja kertoo hyvästä työstä omille verkostoilleenkin.
Myös viranomaisten ja suunnittelijoiden pitäisi tiedostaa ilmastonmuutoksen uhatessa, että ne vanhat ratkaisut eivät välttämättä toimi – saatikka hillitse hiilijalanjälkeä. Suomessa ei kyllä saisi enää suunnitella yhtään räystäätöntä rakennusta! Myrskyt, tuulet ja rankkasateet sekä suhteellinen kosteus vain vaikeuttavat meidän kiinteistön omistajien ylläpidollista tilannetta. Yhteistyötä ja keskustelua kaivataan tässäkin. En haluaisi kuulla enää kertaakaan esimerkiksi kysyessäni kaavoittajalta rakennuksen huoltamisesta, että ”se on sun murhe”.
Laadukkuuden yhdeksi tärkeäksi tekijäksi pitäisi nostaa myös pidennetyt takuuajat, joita hankkeissamme on käytetty jo jonkun aikaa. Tulokset ovat erittäin positiiviset. Kaiken kukkuraksi se tulee halvemmaksi, sillä takuukustannuksetkin menevät minimiin. Ja kaikki voittavat: asiakas, rakennusliike ja tilaaja.
Entä oletko pohtinut, mikä merkitys on työmaahenkilöstön bonusmittareilla laadukkaan lopputuotteen saamiseksi? Uskon, että nykymalli ohjaa saamaan ns. ”katteet ja bonukset kotiin”, jolloin laatu jää kakkoseksi. Mutta mitä jos bonusmittarin tekijät olisivat nollavirheluovutus, laadukas lopputuote, asiakastyytyväisyys, aikataulu ja työturvallisuus? Olen havainnut, että näin saadaan laadukas, turvallinen ja toimiva lopputuote sekä tyytyväiset osapuolet. Todennäköisesti ne katteet ja bonuksetkin tulevat hoidetuiksi kotiin. Unohtamatta tietysti tyytyväistä asiakasta, joka palaa tykösi yhä uudelleen.
Niina Rajakoski
Rakennuttajapäällikkö
Ilmarinen
20.06.2016
| Tviittaa |
Lisää blogeja:
