RAKLIn teknisenä johtajana olen nyt ollut reilut puoli vuotta enemmän mukana RALAn toiminnassa. Päästyäni entistä paremmin sisään alan kehitystyöhön avaan ohessa hiukan sitä, minkälaisilla käytännön toimilla RAKLI kumppaneineen toteuttaa laadun parantamista tällä hetkellä.
Laadun parantamisen lisäksi paljon puhutaan rakennusalan tuottavuusvajeesta suhteessa esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen ja siihen miten paljon alalla voisimme tehdä tuottavuuden eteen. Tuottavuus ja laatu eivät kuitenkaan ole erillisiä asioita. Ne yhdistyvät meillä RAKLIssa jo strategiassa painopistealueen Tilaa laadulle ja tuottavuudelle -alle.
Tällä hetkellä tilaa laadulle ja tuottavuudelle -teeman alla on menossa kaksi pilottihankkeisiin perustuvaa kokonaisuutta. Paremman laadun puolesta- ja IPT²-hankkeet tarkastelevat rakentamisen maailmaa käytännön projektien kautta hiukan eri näkökulmista. On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka samanlaisista asioista näissä rakentamisen ohjausta koskevissa hankkeissa puhutaan.
Paremman laadun puolesta -hankkeessa kahdessatoista käynnissä olevassa rakennusprojektissa etsitään tapoja parantaa laatua kolmesta eri näkökulmasta: kuivaketju kuntoon, laatua tukevat hankinnat ja moitteeton vastaanotto. IPT² taas on julkisten tilaajaorganisaatioiden yhteinen integroivien projektitoteutusmallien (IPT) tutkimus- ja kehityshanke kiinteistö- ja rakennusalan projektien ja palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. IPT²-hankkeen tärkeimpiä näkökulmia ovat muun muassa arvon muodostaminen ja hukan vähentäminen sekä LEAN-tuotanto, mutta myös ihmiset ja tekemisen kulttuuri.
Kummassakin hankkeessa tähdätään tarkempaan hankkeiden valmisteluun, hankintaan ja läpi tekijäjoukon kulkevaan tekemisen kulttuurin parantamiseen. Saatavat hyödyt konkretisoituvat laaturiskien hallinnassa sekä tuottavuuden parantumisessa muun muassa lyhyempien läpimenoaikojen kautta. Kummassakin hankkeessa puhutaan myös osapuolien sitouttamisesta ja viestinnästä sekä ylipäätään paremmasta hankkeiden johtamisesta läpi koko rakentamisen ketjun. Näitä tekijöitä pyritään tukemaan palautteen keräämisellä ja sen käsittelemisellä, ja hankkeissa onkin käytössä RALAn palautetyökalu.
Konkreettisesti hankkeet liittyvät yhteen myös sitä kautta, että Paremman laadun puolesta -hankkeen laatua tukevassa hankintaketjun laadunvarmistuksen työkaluna -painopistealueessa tarkastellaan muun muassa hankkeen toteutusmuodon ja tekijöiden valinnan merkitystä laadun tuottamisessa.
Toiminnan ja johtamisen parantaminen, tehokkuus ja laatu käyvät siis hankkeissa käsi kädessä.
Paljon muutakin tapahtuu meillä RAKLIssa paremman laadun eteen. Olimme mukana kehittämässä rakennusalan yhteistä Kuivaketju10-toimintamallia, jonka hyödyntämiseen rakennusalan toimijat äskettäin yhdessä sitoutuivat. Osana talonrakennushankkeen kulun RT-korttisarjaa julkaistaan erillinen laadun- ja riskienhallinnan RT-kortti. Sopimuslomakemalleja päivitetään parhaillaan, ja yksi päivittämisen tavoitteista on nostaa laadun- ja riskienhallinnan seikat paremmin osaksi kaikkia sopimuslomakemalleja.
Puhuttaessa laadun parantamisesta ei sovi unohtaa myöskään digitalisaatiota ja sen mukanaan tuomia apuvälineitä. Käynnissä olevan KIRA-digi-hankkeen yhteydessä puhutaan uusien oivallusten lisäksi muun muassa tiedon harmonisoinnista ja tiedon paremmasta hyödyntämisestä. Kaikki tähtää tehokkaamman tietoaineiston hyödyntämisen lisäksi viestinnän parantamiseen rakennushankkeissa. Esimerkiksi tietomallinnus on yhä useammassa rakennushankkeessa oikea tiedonjakamisen ja informatiivisemman tarkastelun työkalu, eikä vain ylimääräinen suunnitelmien visualisointiin liittyvä kuluerä. Ylläpidon aikaisen tiedon hallinnasta ja ylläpidon tietomalleista keskustellaan myös paljon. Sujuvampi ja monipuolisempi tiedon siirtyminen rakennushankkeesta ylläpidon puolelle edistää elinkaaren aikaista laadunvarmistusta.
Työ paremman laadun puolesta siis edistyy monella tasolla ja tukee hyvin muita tavoitteitamme. Käytössä olevien työvälineiden parantumisen lisäksi ihmiset ovat tekemisen ja oppimisen keskiössä.
30.03.2017
Lisää blogeja:
