Rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen mukaan rakennuttajan on nimettävä rakennushankkeeseen päätoteuttaja, joka vastaa rakennustyön turvallisuudesta. Jos päätoteuttajaa ei nimetä, rakennuttaja vastaa itse myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi saneeraustyön teettävä asunto-osakeyhtiö voi joutua vastuuseen käyttämänsä urakoitsijan työturvallisuuslaiminlyönneistä. Näin kävi nokialaiselle asunto-osakeyhtiölle, joka oli tilannut kattourakoitsijalta työn, mutta ei nimennyt urakoitsijaa päätoteuttajaksi. Urakoitsijan työntekijä putosi nojatikkailta kolme metriä ja loukkasi itsensä, koska työmaalla ei ollut lain vaatimia turvallisuussuunnitelmia tai minkäänlaista työturvallisuuden valvontaa. Asunto-osakeyhtiö tuomittiin käräjäoikeudessa muutama vuosi sitten tuhannen euron rikoshyödyn menetykseen ja hallituksen puheenjohtajana toiminut osakas 2000 euron sakkoon.
Aloitan vastaamisen helpommasta kysymyksestä: Voi estää, helposti. Putoamisen voi estää suunnittelemalla putoamisvaaralliset työt kunnolla ja tekemällä ne turvallisuussuunnitelman ja putoamissuojaussuunnitelman mukaisesti. Rakennuttajan toimimisen päätoteuttajana puolestaan voi estää nimeämällä pääurakoitsijan päätoteuttajaksi. Näin päätoteuttajan vastuu on sillä, jolle se paljon luontevammin sopii.
Vaikeampaa on vastata siihen, miksi kattourakoitsijaa ei Nokian tapauksessa nimetty päätoteuttajaksi. Asunto-osakeyhtiön puolelta kyse oli luultavasti tiedon puutteesta. Vastuuhenkilöillä ei kenties ollut tapana lukea iltaisin Valtioneuvoston asetuksia, niin mielenkiintoisia kuin ne ovatkin. Urakoitsijan motiiveja en halua tämän yksittäistapauksen osalta spekuloida, mutta yleisellä tasolla uskallan epäillä, että osa hämärän rajamailla operoivista ovelta-ovelle-toimijoista jättää tahallaan rakennuttajan päätoteuttajaksi, jotta joku muu kantaisi osan työturvallisuusvastuista. Säästyypä aikaa jonninjoutavalta paperinpyöritykseltä. Säästö voi näkyä työn hinnassa, tai sitten ei.
Rakennustyön työturvallisuuden kunnollinen suunnittelu ja toteutus vievät aikaa ja maksavat rahaa, mutta molemmista saa usein välittömän hyödyn työn parempana sujuvuutena. Esimerkkinä vaikka tuo Nokian kattotyö: kunnollisilta telineiltä viimeistelytyö olisi sujunut paitsi turvallisesti, myös nopeasti ja ergonomisesti niihin nojatikkaisiin verrattuna. Tapaturman sattuessa mahdolliset ajan ja rahan näennäiset säästöt valuvat saman tien hukkaan. Väitän, että myös työn laadussa on iso ero, jos vaikka räystään viimeistelyt tehdään huterilta nojatikkailta tai kunnon telineiltä – ja tämän hyödyn korjaa rakennuttaja pitkän ajan kuluessa. Ryöväsin otsikon Kalle Päätalon esikoisromaanilta juuri telineiden merkitystä korostaakseni.
Vaasan hovioikeus on muuten ottanut kuluttajan asemassa olevaan rakennuttajaan toisenlaisen tulkinnan; kuluttajan ei katsottu olevan avaimet käteen -rakennushankkeen päätoteuttaja, vaikka sopimuksessa ei ollut nimetty erikseen päätoteuttajaa. Ammattimaisesti rakennusalalla toimivan talopakettitoimittajan katsottiin olevan päätoteuttaja ilman sopimustakin, koska rakennuttaja oli maallikko. Perustelu on tuollaisena melko kevyt, sillä asunto-osakeyhtiö on tyypillisesti kuluttajien yhteenliittymä, jossa useimmat tai kaikki vastuuhenkilöt ovat yhtä lailla maallikkoja rakennustyön turvallisuuden suhteen. Raja on nyt kuitenkin ali- ja hovioikeustasolla vedetty kuluttajan ja asunto-osakeyhtiön väliin. Korkein oikeus ei ole joutunut näillä asioilla päätään vaivaamaan, sillä pilaantuneiden hedelmien yhteiskunnallinen merkitys on vienyt oikeusneuvosten arvokkaan ajan – tai ehkä kukaan ei ole vielä lähtenyt hakemaan valituslupaa päätoteuttajakysymyksissä.
Viestini erityisesti asunto-osakeyhtiöpäättäjille on kolmiportainen: 1) perehtykää velvoitteisiinne ja vastuisiinne, 2) etsikää luotettava urakoitsija ja 3) vaatikaa laatua koko prosessissa – sopimuksista työturvallisuuteen, toteutukseen ja takuuseen saakka. Urakoitsijan löytämiseen saa apua toimialajärjestöiltä, joiden jäsenet ovat alansa vastuullisia toimijoita. Urakoitsijoiden laaduntuottokykyä voi vertailla RALAn palveluiden avulla.
Entä vastuisiin ja velvoitteisiin perehtyminen? Asetuskokoelma iltalukemisiksi? Kiinteistönomistajia palvelevat lehdet ja Kiinteistöliitto tarjoavat helpomman tavan omaksua asioita, jolloin aikaa jää vaikka Päätalon tuotantoon perehtymiseen.
Mikko Ahtola
toimitusjohtaja
Kattoliitto
07.12.2016
| Tviittaa |
Lisää blogeja:
