Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
Rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen mukaan rakennuttajan on nimettävä rakennushankkeeseen päätoteuttaja, joka vastaa rakennustyön turvallisuudesta. Jos päätoteuttajaa ei nimetä, rakennuttaja vastaa itse myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi saneeraustyön teettävä asunto-osakeyhtiö voi joutua vastuuseen käyttämänsä urakoitsijan työturvallisuuslaiminlyönneistä. Näin kävi nokialaiselle asunto-osakeyhtiölle, joka oli tilannut kattourakoitsijalta työn, mutta ei nimennyt urakoitsijaa päätoteuttajaksi. Urakoitsijan työntekijä putosi nojatikkailta kolme metriä ja loukkasi itsensä, koska työmaalla ei ollut lain vaatimia turvallisuussuunnitelmia tai minkäänlaista työturvallisuuden valvontaa. Asunto-osakeyhtiö tuomittiin käräjäoikeudessa muutama vuosi sitten tuhannen euron rikoshyödyn menetykseen ja hallituksen puheenjohtajana toiminut osakas 2000 euron sakkoon.
Miksi näin kävi ja voiko sen estää?
Aloitan vastaamisen helpommasta kysymyksestä: Voi estää, helposti. Putoamisen voi estää suunnittelemalla putoamisvaaralliset työt kunnolla ja tekemällä ne turvallisuussuunnitelman ja putoamissuojaussuunnitelman mukaisesti. Rakennuttajan toimimisen päätoteuttajana puolestaan voi estää nimeämällä pääurakoitsijan päätoteuttajaksi. Näin päätoteuttajan vastuu on sillä, jolle se paljon luontevammin sopii.
Vaikeampaa on vastata siihen, miksi kattourakoitsijaa ei Nokian tapauksessa nimetty päätoteuttajaksi. Asunto-osakeyhtiön puolelta kyse oli luultavasti tiedon puutteesta. Vastuuhenkilöillä ei kenties ollut tapana lukea iltaisin Valtioneuvoston asetuksia, niin mielenkiintoisia kuin ne ovatkin. Urakoitsijan motiiveja en halua tämän yksittäistapauksen osalta spekuloida, mutta yleisellä tasolla uskallan epäillä, että osa hämärän rajamailla operoivista ovelta-ovelle-toimijoista jättää tahallaan rakennuttajan päätoteuttajaksi, jotta joku muu kantaisi osan työturvallisuusvastuista. Säästyypä aikaa jonninjoutavalta paperinpyöritykseltä. Säästö voi näkyä työn hinnassa, tai sitten ei.
Miksi työturvallisuudesta huolehtiminen kannattaa?
Rakennustyön työturvallisuuden kunnollinen suunnittelu ja toteutus vievät aikaa ja maksavat rahaa, mutta molemmista saa usein välittömän hyödyn työn parempana sujuvuutena. Esimerkkinä vaikka tuo Nokian kattotyö: kunnollisilta telineiltä viimeistelytyö olisi sujunut paitsi turvallisesti, myös nopeasti ja ergonomisesti niihin nojatikkaisiin verrattuna. Tapaturman sattuessa mahdolliset ajan ja rahan näennäiset säästöt valuvat saman tien hukkaan. Väitän, että myös työn laadussa on iso ero, jos vaikka räystään viimeistelyt tehdään huterilta nojatikkailta tai kunnon telineiltä – ja tämän hyödyn korjaa rakennuttaja pitkän ajan kuluessa. Ryöväsin otsikon Kalle Päätalon esikoisromaanilta juuri telineiden merkitystä korostaakseni.
Vaasan hovioikeus on muuten ottanut kuluttajan asemassa olevaan rakennuttajaan toisenlaisen tulkinnan; kuluttajan ei katsottu olevan avaimet käteen -rakennushankkeen päätoteuttaja, vaikka sopimuksessa ei ollut nimetty erikseen päätoteuttajaa. Ammattimaisesti rakennusalalla toimivan talopakettitoimittajan katsottiin olevan päätoteuttaja ilman sopimustakin, koska rakennuttaja oli maallikko. Perustelu on tuollaisena melko kevyt, sillä asunto-osakeyhtiö on tyypillisesti kuluttajien yhteenliittymä, jossa useimmat tai kaikki vastuuhenkilöt ovat yhtä lailla maallikkoja rakennustyön turvallisuuden suhteen. Raja on nyt kuitenkin ali- ja hovioikeustasolla vedetty kuluttajan ja asunto-osakeyhtiön väliin. Korkein oikeus ei ole joutunut näillä asioilla päätään vaivaamaan, sillä pilaantuneiden hedelmien yhteiskunnallinen merkitys on vienyt oikeusneuvosten arvokkaan ajan – tai ehkä kukaan ei ole vielä lähtenyt hakemaan valituslupaa päätoteuttajakysymyksissä.
Tilaajan kannattaa selvittää vastuunsa
Viestini erityisesti asunto-osakeyhtiöpäättäjille on kolmiportainen: 1) perehtykää velvoitteisiinne ja vastuisiinne, 2) etsikää luotettava urakoitsija ja 3) vaatikaa laatua koko prosessissa – sopimuksista työturvallisuuteen, toteutukseen ja takuuseen saakka. Urakoitsijan löytämiseen saa apua toimialajärjestöiltä, joiden jäsenet ovat alansa vastuullisia toimijoita. Urakoitsijoiden laaduntuottokykyä voi vertailla RALAn palveluiden avulla.
Entä vastuisiin ja velvoitteisiin perehtyminen? Asetuskokoelma iltalukemisiksi? Kiinteistönomistajia palvelevat lehdet ja Kiinteistöliitto tarjoavat helpomman tavan omaksua asioita, jolloin aikaa jää vaikka Päätalon tuotantoon perehtymiseen.
Mikko Ahtola
toimitusjohtaja
Kattoliitto
07.12.2016
Lisää blogeja:
| 01.07.2022 | Tietomallinnus vie kohti toimivaa, turvallista ja kestävää rakennettua ympäristöä |
| 28.06.2022 | Ajankohtaista rakentamisen laadusta - RALAn uutiskirje 2/2022 |
| 20.06.2022 | Uudistuva RALA 2025 – laatu on vastuullisuutta |
| 25.03.2022 | Kiitos yhteistyöstä – onnistuneissa hankkeissa yhteistyö toimii |
| 24.03.2022 | Rakentamisen laatu näkyy hiilijalanjäljessä |
| 24.02.2022 | Uusista osaajista buustia laadun tekemiseen |
| 20.12.2021 | Ketterä kehitys on jatkuvaa oppimista – RALA-referenssipalvelun käyttöönotto viivästyy |
| 17.12.2021 | Tuula Råman: Rakennetun ympäristön tilannekuvan ABC – arvoketju, benchmarking ja hiilijalanjälki |
| 02.12.2021 | Karjalainen & Ehrukainen: Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa ja rakennusalalla on iso rooli sen torjunnassa |
| 27.10.2021 | Eeva-Liisa Hannu: Työturvallisuuden edistäminen rakennusalalla ja sen kehittymisen mittaaminen |
| 30.09.2021 | Tuula Råman: Vastuullinen yritys vastuullisesti toimivassa verkostossa |
| 27.08.2021 | Heikki Ellonen: RALA Ajassa mukana - tietojärjestelmäprojekti siirtää RALAn sovellukset 2020-luvulle |
| 29.06.2021 | Marjo Laurila: Työni parhaat puolet |
| 22.06.2021 | Laadusta, kilpailukyvystä ja tuottavuudesta - ja kasvokkain tapaamisen hienoudesta |
| 04.06.2021 | Heikki Ellonen: Alustat rakennusalalla |
| 26.05.2021 | Harri Ajomaa: Kenelle sinä rakennat? |
| 12.04.2021 | Miia Asikainen: Samassa veneessä ja yhteisellä matkalla kohti parempaa laatua |
| 08.04.2021 | Tuula Råman: RALAn tunnettuus on kasvanut erityisesti päättäjien keskuudessa |
| 15.02.2021 | Mikko Saarikoski: Vilkun käyttö ehkäisee ketjukolareita |
| 14.01.2021 | Heikki Ellonen: Referenssien sujuva hallinta – ei mikään mission impossible? |
| 17.12.2020 | Tuula Råman: Poikkeuksellisen vuoden satoa |
| 13.11.2020 | Eija Ehrukainen: Johtamisjärjestelmällä avaimet menestykseen |
| 28.09.2020 | Tuula Råman: Laatu on vastuullisuutta |
| 22.06.2020 | Tuula Råman: Mikä muuttuu ja mihin suuntaan? |
| 03.03.2020 | Tuula Råman: Julkinen kilpailutus ja rakentamisen laatu - kestävää yhteiskuntaa rakentamassa |
| 28.11.2019 | Eija Ehrukainen: Asiakasvaatimukset sekä johdon tahtotila ympäristöjärjestelmän ajureina |
| 09.10.2019 | Marikki Makkonen: Kestävä kehitys on liiketoiminnan uusi musta – rakennusalalla mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä |
| 14.08.2019 | Mikko Saarikoski: Riskienhallintaa ja kirsikanpoimintaa – sosiaalisen datan merkitys rakentamiselle |
| 05.06.2019 | Armi Temmes: Voittajilla ja häviäjillä on tunteet – eletäänpä ihmisiksi energiamurroksessakin |
| 12.12.2018 | Tuula Råman: Yhtenäiset toimintatavat parantavat monimutkaisten hankkeiden hallintaa |
| 27.11.2018 | Jani Kemppainen: Rakennusliikkeillä on ratkaisuja kosteudenhallintaan |
| 07.11.2018 | Mika Katajisto: Nyt on tekojen aika! |
| 21.09.2018 | Lavikka, Tuomisto ja Kallio: Rakentamiseen laatua lohkoketjuilla ja älysopimuksilla |
| 11.09.2018 | Junkkari ja Äyräväinen: Elinikäinen oppiminen – vain muutos on pysyvää |
| 24.08.2018 | Olli Seppänen: LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus |
| 29.06.2018 | Outi Silfverberg: Rakentamalla terveyttä ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa |
| 12.06.2018 | Maununaho, Luoma-Halkola ja Häikiö: Rakennetun ympäristön koettu laatu |
| 03.04.2018 | Kalle Euro: Tulevan Suomen rakentaminen |
| 12.03.2018 | Ilkka Romo: Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun |
| 05.03.2018 | Johanna Lankinen: Tietomallityöskentelyn kehittäminen talotekniikka-alalla |
| 14.02.2018 | Tuula Råman: Läpinäkyvyys lisää laatua |
| 14.02.2018 | Tiina Kaskiaro: Sisäilmaongelmat tunnistetaan – nyt on yhdessä tehtävä suunnanmuutos |
| 13.02.2018 | Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta? |
| 19.12.2017 | Anu Ginström: Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä |
| 15.12.2017 | Salminen, Jyrkkäranta ja Ratamäki: Allianssin ulotuttava koko toimitusketjuun |
| 22.11.2017 | Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua? |
| 14.11.2017 | Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia! |
| 24.10.2017 | Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla |
| 09.10.2017 | Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla |
| 26.09.2017 | Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille |
| 15.09.2017 | Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen |
| 05.09.2017 | Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla |
| 31.08.2017 | Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta |
| 28.06.2017 | Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme? |
| 18.05.2017 | Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista |
| 17.05.2017 | Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen |
| 02.05.2017 | Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää |
| 24.04.2017 | Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri |
| 10.04.2017 | Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan |
| 30.03.2017 | Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä |
| 16.03.2017 | Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys? |
| 23.02.2017 | Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita |
| 14.02.2017 | Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa |
| 04.01.2017 | Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta |
| 07.12.2016 | Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä |
| 23.11.2016 | Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä |
| 09.11.2016 | Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää |
| 20.10.2016 | Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot |
| 10.10.2016 | Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan |
| 29.09.2016 | Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto |
| 26.09.2016 | Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä? |
| 19.09.2016 | Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä |
| 09.09.2016 | Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia? |
| 25.08.2016 | HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme |
| 10.08.2016 | Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa |
| 06.07.2016 | Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen |
| 20.06.2016 | Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla |
| 09.06.2016 | Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla |
| 24.05.2016 | Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä |
| 04.05.2016 | Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan! |
| 27.04.2016 | Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin? |
| 12.04.2016 | Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään |
| 23.03.2016 | Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta |
| 03.03.2016 | Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta |
| 15.02.2016 | Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa |
| 05.02.2016 | Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta |
| 15.01.2016 | Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa |
