• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Ajankohtaista

    Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan

    Maarakennusala on täynnä pieniä, yhdestä kymmeneen henkeä työllistäviä yrityksiä, joiden päivä on täynnä maa-ainesten lastausta, kuljetusta, siirtämistä, putkien ja kaapeleiden asentamista ja mittausten tekoa. Ei siinä ehdi ajatella kuinka tekniikka tulee muuttamaan asioita, vaikka pitäisi. 

    Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan rakennusala on yksi niistä aloista, jotka ovat kaikkein digireaktiivisimpia

    Digireaktiiviset yritykset ovat useimmiten paikallisesti toimivia, perinteisiä yrityksiä, joilla on vakiintunut asiakaskunta. Ne ovat yrityksiä, jotka eivät välttämättä näe digitalisuuden lisäämistä tärkeäksi vaan pakolliseksi toiminnaksi, jotta liiketoiminta ei kuihdu.

    Nämäkin yritykset saattavat nähdä digitaalisuudessa mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa, mutta heille digitaalisuus on työkalu, ei ajattelutapa. 

    Suuremmilla työmailla kehityksen näkee jo selvemmin. Tietomallit, koneohjaus, virtuaalitodellisuus ovat jo, jos ei ihan arkipäivää, kuitenkin yleistymässä olevia työkaluja, joilla työtä tehostetaan.

    Mikäli pienet yritykset eivät nyt ala pohtia tarpeitaan tai tulevaisuuttaan, vaarana on, että markkinoiden vetureina toimivat isommat yritykset määrittävät ja lukitsevat pienten yritysten tulevaisuuden digitaalisissa ratkaisuissa ja palveluissa. 

    Digitalisaatio on kohinaa pienyrityksille

    Digitalisaatiosta puhutaan lähes päivittäin juhlapuheissa ja puheenvuoroissa. Pienille yrityksille sana on pelkkää kohinaa, taustahälyä, koska harva on osannut vielä kertoa yrittäjille, mitä se tarkoittaa juuri hänen yrityksessään? Mitä täytyy opetella? Mitä se maksaa? Mitä se todellisuudessa hyödyttää? 

    Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisten teknologioiden yleistymistä arkielämän toiminnoissa.

    Maarakennusalan yrityksissä digitalisaatio tarkoittaa hyvin yksinkertaistettuna työssä tarvittavan ja työstä muodostuvan tiedon hyödyntämistä tehokkaammin missä tahansa eri päätelaitteilla. 

    Oleellisempaa on löytää yritykselle sopiva tapa tehdä asioita ja hyödyntää tietoa kuin jumittua välineiden laajaan kirjoon.

    Yrittäjän pitää aluksi kysyä itseltään kiusallisia kysymyksiä, kuten: Missä minä hukkaan aikaa? Voitaisiinko nämä piirustukset jakaa laajemmalle joukolle? Saataisiinko nämä laskut nopeammin asiakkaalle? Kuinka vähennämme maa-ainesten käyttöä ja työkoneiden polttoaineiden kulutusta?

    Kaikki nämä kysymykset vaativat oman toiminnan kriittistä tarkastelua ja joskus jopa ulkopuolista apua. 

    Seuraava vaihe on miettiä ja hankkia ratkaisuja sekä työkaluja näihin kysymyksiin. Tässä vaiheessa pienyritys törmää aivan taatusti monenlaiseen työkalujen ja ratkaisuiden tarjoajaan. 

    Sen takia onkin erityisen tärkeää, että yrittäjälle on kristallinkirkasta yrityksensä lähtökohdat ja tavoitteet ja se, missä hän haluaa yrityksensä olevan esimerkiksi viiden vuoden päästä. Nämä tekijät määräävät yrityksen teknologiavalinnat. 

    Toimintajärjestelmää rakentaessa digikatsastus?

    Pienissä yrityksissä yrittäjä ja koko yritys ovat niin tiiviisti päivittäisessä työssään, että aikaa tulevaisuuden suunnittelulle ja määrittämiselle ei välttämättä ole. Vaikka juuri aikaa uuden ajattelumallin luominen ja yrityksen toimintaan vieminen vaatisivat.

    Toimintajärjestelmän rakentamisen aika olisi monelle pienelle ja keskisuurelle yritykselle hyvä paikka pysähtyä miettimään myös yrityksen digitaalisuuden tasoa ja mahdollisuuksia.

    Kun yritys laatii toimintajärjestelmäänsä, yrittäjä työntekijöineen joutuu käymään kaikki toiminnot lävitse ja kuvaamaan ne. Jos yrittäjä tosiaan haluaa saada rakennettua yritykseensä toimintajärjestelmän, hänen on pakko ottaa itselleen tuota kallista resurssia, aikaa, toimintajärjestelmän rakentamiseksi. 

    Miksi yrittäjä ei samalla käyttäisi sitä aikaa myös digiloikkansa suorittamiseen?

    Ville Järvinen
    asiantuntija, maarakennus
    Koneyrittäjien liitto 

     

    10.04.2017

    Lisää blogeja:

    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa