• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys /
    • RALA-sertifiointi /
    • RALA-palaute /
    • Kuivaketju10
    • Lautakuntakäsittely /
    • Hinnasto /
    • Logot /

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Kuivaketju10
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Kalle Euro: Tulevan Suomen rakentaminen

    Yhteiskunnallinen muutos on voimakasta juuri nyt. Suomessa on yhtaikaa käynnissä muutto kasvukeskuksiin ja muiden alueiden väestön väheneminen, ikääntyminen sekä maakunta- ja sosiaali- ja terveysuudistus. Näiden kaikkien vaikutus yhteiskunnan toimivuuteen ja rakennettuun ympäristöön on suuri. Käynnissä oleva uusiutuminen kannattaa tehdä hyvin suunnitellen, jotta lopputulos on taloudellinen, toimiva ja viihtyisä.

    Kasvukeskuksia rakennetaan kiivaasti. Kaupungistuminen keskittyy Suomen neljälle yli 250 000 asukkaan seudulle, joita ovat pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu, Oulun seutu ja Turun seutu. Kaupunkialueet ovat saaneet muuttovoittoa valtiotieteen tohtori Timo Aron mukaan vuosina 2000-2017 jopa 733 000 ihmistä. Maaseutu taas on menettänyt 233 000 ihmistä.

    Kasvukeskuksiin muuttavilla perheillä on tarvetta päivähoito-, koulutus- ja terveyspalveluille, viihtyisälle asumiselle sekä hyvälle kaupunkiympäristölle. Kaupungit ovat vetovoimaisia ja houkuttelevia asuinpaikkoja, mutta niiden toimivuus ja viihtyvyys edellyttävät hyvää suunnittelua ja laajan mittakaavan palvelumuotoilua.

    Samalla myös muuttotappio alueet vaativat uudelleenrakentamista. Vähenevät asukasmäärät eivät tarvitse asuntoja yhtä paljon, mutta palveluiden on toimittava ja asuinympäristön on oltava hyvä ja viihtyisä myös pienemmälle joukolle. Tyhjeneviä slummeja ei saa päästää syntymään, vaan kaupunkien on kyettävä uusiutumaan vetovoimaisina paikkoina yrityksille ja asukkaille. Uusiutuminen on äärettömän tärkeää.

    Väestön ikääntyminen edellyttää asumisen helpottamista sekä lisää ikääntyvien palvelutarvetta ja palveluiden saatavuuden helpottamista. Liikkuminen palveluiden luokse on saatava joustavaksi, mutta hyvään vanhuselämään ei kuulu vain hyvinvointipalvelut: vanhusten on saatava elää muutenkin täyttä elämää. Ja jokaisella uudella vanhusikäluokalla on enemmän varallisuutta kuin aiemmilla, mikä kohdistuu myös asumiseen ja rakentamiseen.

    Maakunta- ja sosiaali- ja terveysuudistusten vaikutus on vielä epäselvä. Selvää kuitenkin on, että uutta tehoa haettaessa ja uusia palvelualueita rakennettaessa osa olemassa olevista rakennuksista säilyy samantapaisessa käytössä kuin ennenkin, mutta osan käyttötarkoitus muuttuu. Osa taas jää vaille käyttöä, ja toisaalta uusiakin rakennuksia tarvitaan. Toimivan palvelukokonaisuuden suunnittelu vaatii osaamista. Tehokkuutta ja palveluiden paranemista ei synny ilman, että prosessi ja sen toimitilat suunnitellaan uudestaan prosessin kannalta tehokkaimmin toimiviksi.

    Tämä uudelleenrakentaminen pitää tehdä hyvin suunnitellusti. Rakennusten ja alueiden synnyttämistä kustannuksista jopa 80 prosenttia syntyy niiden käyttöaikana. Näitä kustannuksia pienennetään hyvällä suunnittelulla. Suunnittelun osuus rakennuskustannuksista on vain muutamia prosentteja. Siitä huolimatta suunnittelukustannuksista pyritään säästämään. Käyttäjän ja rakennuttajan kannalta olisi kuitenkin olennaista, että juuri suunnittelu tehdään hyvin, jotta toiminnallisuus, kestävyys ja käyttömukavuus olisivat rakennetussa ympäristössä laadukasta. Se olisi myös yhteiskunnallisesti edullista.

    Arkkitehtitoimistoissa työskentelevät Suomen suunnittelun huippuammattilaiset, jotka suunnittelevat toimivia rakennuksia, kaupunkeja ja palvelujärjestelmiä. Laadukkaalla suunnittelulla syntyy tehokas, käyttäjäystävällinen ja rakennettua ympäristöä viihtyisäksi luova kokonaisuus. Koetun ympäristön ja siis ihmisten elämän kannalta myös ympäristön esteettisyydellä on suuri merkitys. Suuria uudistuksia koskevassa päätöksenteossa on syytä panostaa laadukkaaseen suunnitteluun, joka tuottaa vaurautta ja hyvinvointia.

    Kalle Euro
    Toiminnanjohtaja, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL

    Kirjoitus julkaistu myös Rakennuslehdessä 26.3.2018

     

    03.04.2018

    Lisää blogeja:
    27.11.2018Jani Kemppainen: Rakennusliikkeillä on ratkaisuja kosteudenhallintaan
    07.11.2018Mika Katajisto: Nyt on tekojen aika!
    21.09.2018Lavikka, Tuomisto ja Kallio: Rakentamiseen laatua lohkoketjuilla ja älysopimuksilla
    11.09.2018Junkkari ja Äyräväinen: Elinikäinen oppiminen – vain muutos on pysyvää
    24.08.2018Olli Seppänen: LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus
    29.06.2018Outi Silfverberg: Rakentamalla terveyttä ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa
    12.06.2018Maununaho, Luoma-Halkola ja Häikiö: Rakennetun ympäristön koettu laatu
    03.04.2018Kalle Euro: Tulevan Suomen rakentaminen
    12.03.2018Ilkka Romo: Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun
    05.03.2018Johanna Lankinen: Tietomallityöskentelyn kehittäminen talotekniikka-alalla
    14.02.2018Tuula Råman: Läpinäkyvyys lisää laatua
    14.02.2018Tiina Kaskiaro: Sisäilmaongelmat tunnistetaan – nyt on yhdessä tehtävä suunnanmuutos
    13.02.2018Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
    19.12.2017Anu Ginström: Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä
    15.12.2017Salminen, Jyrkkäranta ja Ratamäki: Allianssin ulotuttava koko toimitusketjuun
    22.11.2017Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?
    14.11.2017Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia!
    24.10.2017Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla
    09.10.2017Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla
    26.09.2017Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille
    15.09.2017Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen
    05.09.2017Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla
    31.08.2017Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta
    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa