Viimeaikaisen digitalisaatiokeskustelun yhteydessä on puhuttu tiettyjen ammattien vanhentumisesta ja häviämisestä koneoppimisen myötä.
Samanaikaisesti on todettu, että vuosien takaiset opinnot eivät takaa hyvää osaamisperustaa tulevaisuudessa vaan kaikkien on päivitettävä sekä teoreettisia että käytännön tietoja ja taitoja jatkuvasti. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta ja jatkokoulutuksesta.
Ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät energian käytön vähentämistoimet ovat muuttaneet rakentamisen määräyksiä sekä järjestelmätasolla että tuotteissa. Samanaikaisesti suunnittelumenetelmät ja niihin liittyvät ohjelmistot kehittyvät nopeasti.
Mallinnus on jo muuttanut suunnittelua ja siihen liittyviä käytäntöjä valtavasti. Tulevaisuudessa siirtyminen rakentamismallista varsinaiseen tietomalliin tulee vielä muuttamaan suunnittelua, urakointia ja rakennuksen käyttöä huomattavasti. Projektinjohtourakointi ja allianssihankkeet edellyttävät uudenlaista ajattelua ja yhteistyökykyä.
Jatkuvaan kehittymiseen pyrkivä ja virheitä sekä arvoa tuottamattomia toimintoja karsiva Lean-ajattelu - oikea määrä oikeanlaatuisia asioita, oikeaan aikaan ja paikkaan - toivottavasti leviää laajasti myös rakentamiseen ja suunnitteluun. Fokus täytyy keskittää niihin toimintoihin, jotka tuottavat asiakkaalle tuntuvaa lisäarvoa.
Suunnittelun, valvonnan ja rakennuttamisen tarkoituksena on konsulttitoimiston näkökulmasta ajateltuna edistää asiakkaan liiketoimintaa ja poistaa eteen tulleita ongelmia. Tämän asian oivaltaminen edellyttää myös asiakkaan liiketoiminnan ja tarpeiden tuntemista ja ymmärtämistä. Suunnittelun keskinäinen yhteistyö ja urakoinnin tunteminen ovat edellytyksiä sille, että tehdyillä suunnitelmilla voidaan lopulta rakentaa toimivia ja tuottavia järjestelmiä.
Ymmärrämme, että kaikkeen edellä mainittuun ei voi vastata pelkällä LVIA-koulutuksella. Meidän kaikkien on oltava entistä enemmän yritysmaailman ja rakentamisen moniosaajia samalla, kun vaatimukset itse kapean substanssin osaamiseen kasvavat. Voidaan ajatella, että jatkuvan kehittymisen edellytyksenä on viisi peruspilaria.
• Jatkuva ja systemaattinen vuoropuhelu asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Asiakkaan toimialan ja tarpeiden tunnistaminen on ensisijaisen tärkeää. Käytännön työkaluja tässä ovat palautetilaisuudet, yhteiset seminaarit ja kehittämistapaamiset. Projekti ei pääty siihen, kun työmaataulu riisutaan ja käyttäjät astuvat rakennukseen.
• Projektitoiminta opettaa. Projektiryhmien kaikkien jäsenten on syytä tuntea projekti sekä tunnistaa sen vahvuudet ja heikkoudet. Projektin sisäinen tiedonkulku on merkittävässä asemassa onnistuneen lopputuotteen saavuttamisessa. Onnistumisia, epäonnistumisia tai palautetta ei kannata projektiryhmän kesken pimittää. Yhdessä oppiminen on parhaimmillaan silloin, kun hyvät ja huonot kokemukset jaetaan projektiryhmän ulkopuolellekin.
• Koulutuksen tulee olla jatkuvaa. Oman erikoisalan hallinta ja opiskelu tuo sekä mielekkyyttä työhön, että mahdollistaa yrityksen sisäisen laajan osaamisen. Alan ajankohtaisista uutisista on syytä olla kiinnostunut. Nopea reagointi tuleviin muutoksiin on aina etu.
• Yhteistyö laitetoimittajien, urakoitsijoiden ja rakennusalan vaikuttajien kanssa kannattaa. Projektien monimutkaistuessa hyvä keskusteluilmapiiri ja toimiva vuorovaikutus muuttuu entistä tärkeämmäksi.
• Sertifioitu laatujärjestelmä ja organisoitu kehittäminen tuottavat hyviä sisäisiä suunnitteluohjeita ja -malleja. Tavoitteena on, että pyörää ei keksitä aina uudelleen.
Digitalisaatio tulee muuttamaan ja parantamaan sekä rakentamisen että rakennuksen ylläpidon käytäntöjä. Digitalisaatio on kuitenkin vain hyvä renki, jonka isäntänä toimii ihminen - monessa mielessä aiempaa kehittyneempi ja osaamiseltaan monipuolisempi.
Eveliina Junkkari, laatupäällikkö, Insinööritoimisto Äyräväinen Oy
Mikko Äyräväinen, toimitusjohtaja, Insinööritoimisto Äyräväinen Oy
11.09.2018
| Tviittaa |
Lisää blogeja: