Yritys määrittelee strategiassaan, mitkä ovat sille oikeat asiat, joihin keskittyä. Johtamisella varmistetaan, että asiat tehdään oikein. Tulevaisuuden yritystoiminnassa korostuu erityisesti kehittämistoiminnan johtaminen ja sen kytkeytyminen strategiaan.
Uudet tuulet puhaltavat nyt maailmanlaajuisesti ja ilmaston muutos vaatii yhä enemmän tekoja. Yhtenä suurena kehityskaarena on pyrkimys siirtyä kiertotalouteen.
Kiertotalous on talouden uusi perusta, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin.
Suomen kansallisessa kiertotalouden edistämisohjelmassa asetetut tavoitteet tulisi saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Näitä tavoitteita asetetaan mm. hiilineutraaliudelle, luonnonvarojen käytölle ja jakamistaloudelle. Ympäristöministeriön mukaan tavoitteisiin päästään innovaatioiden, digitaalisten ratkaisujen, fiksun sääntelyn sekä vastuullisten sijoittajien, yritysten ja kuluttajien avulla. Tulevaisuuden palvelukonseptit perustuvat omistamisen sijaan vuokraus-, leasing- ja avaimet käteen -periaatteisiin.
Rakennusala on merkittävä toimija pyrittäessä kohti kansallisia tavoitteita. Kiertotaloutta edistämään ja ilmastonmuutosta hillitsemään on kehitetty mm. vapaaehtoiset green deal -sopimukset, joita rakennusalallakin on jo sovittu useita. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on päästöttömän työmaan green deal, joka tavoittelee nopeita muutoksia totuttuihin toimintatapoihin. Eri päästölähteistä erityisesti työkoneiden päästöt ovat erityistarkastelussa. Usko on kova, että vaihtoehtoisia ratkaisuja ja uusia toimintatapoja löytyy. On mahdollista, että tulevaisuuden työmaat ovat lähes päästöttömiä.
Pitää keskittyä omiin vahvuuksiin ja ketterään oppimiseen sekä olla utelias ja avoin uusille tuulille.
Tällaisesta ajattelusta löytyy jo paljon esimerkkejä. Viime aikoina on esimerkiksi nopeasti kehittynyt erilaisia palvelukonsepteja varaston hallintaan. Myös työkalujen hankintaa palveluna alkaa jo näkyä; käsityökalut siirtynevät tällaisen palvelun piiriin ensin, mutta suuntaus näyttää olevan tuloillaan myös isompiin laitteisiin, kuten maansiirtokalustoon. Rakennusjätteiden käsittelyyn ja hallintaan on tullut paljon sovelluksia ja palvelutoimintaa ja sivuvirtoja tuotteistetaan – näin saadaan uusia tuotteita ja materiaalit pysyvät kierrossa pidempään.
Katse kannattaa kääntää myös maailmalle; uusia toimintamalleja ja laitteita löytääkseen ei tarvitse katsoa Eurooppaa pidemmälle. Yksi tällainen meille uusi, mutta Euroopassa jo pitkään toiminut laite on imukaivuri. Se on jättikokoinen imuri, jota käytetään materiaalin poistamiseen siellä, missä perinteinen kaivaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Imukaivuri sopii erityisen hyvin herkkiin kohteisiin, joissa halutaan minimoida työstä aiheutuvat haitat ympäristölle. Mitä tiiviimmin rakennetaan – etenkin, jos halutaan täydennysrakentaa keskusta-alueita – tulee tekniikalle, koneille ja laitteille totuttuun nähden aivan uusia vaatimuksia ympäristöhaitattomuudesta ja käytetystä energiasta. Samalla kuitenkin tehokkuuden tulee kasvaa, jotta häiriöt saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyinä.
Johtamisen uutena tuulena näköpiirissä on vastuullisuuden osoittaminen. Tähän löytyy vanhoja ja hyväksi koettuja menettelyjä kuten sertifioitu johtamisjärjestelmä. Vastuullinen toimija hankkii hyväksynnän niin laatu-, ympäristö- kuin turvallisuusjohtamiselleen ja varmistaa näin vahvat edellytykset nähdä kristallispallossa yrityksensä kirkas menestystarina, kurkisti hän sinne nyt tai tulevaisuudessa.
Eija Ehrukainen
johtava asiantuntija, RALA-sertifiointi
Kuvateksti: Imukaivuu Groupin Suomen ensimmäinen Imukaivuri töissä. Imukaivuu Group kuuluu Dahlbacka Oy:n yritysryhmään.
13.11.2020
| Tviittaa |
Lisää blogeja:
.jpg)