Elämme merkillistä aikaa. Hieman liioittelemalla voi sanoa, että koronan lisäksi tällä hetkellä puhutaan vain alustoista, alustataloudesta ja APEista. Näiden väitetään tekevän samanlaista tuhoa vanhoissa liiketoiminnoissa kuin korona ikään.
Pisimmälle menevissä visioissa kaikki vanhat tavat tuotannosta myyntiin ja asiakaspalveluun joutavat romukoppaan ja korvataan kaikkialle lonkeronsa ulottavilla tietojärjestelmillä. Monella toimialalla onkin jo tapahtunut merkittäviä muutoksia. Esim. musiikkibisnes on siirtynyt uuteen aikaan ja kirjakustannus/ -painaminen on menossa samaa tietä.
Miten sitten on käynyt fyysisiä tuotteita valmistavalle teollisuudelle eli aloille, missä asiakkaalle tarjottavaa lopputuotetta ei voida digitoida?
Tällä hetkellä muutos on selkeästi kesken ja se näkyy kaikkialla. Rakennus ei katoa mihinkään, mutta sen tuottamisen prosessi muuttuu. Yritysten tietojärjestelmät integroituvat toisiinsa, jolloin logistiset ketjut paranevat, resurssien allokointi tarkentuu ja kaikenlainen hävikki vähenee. Tämä tosin sillä edellytyksellä, että johtamisen kaikilla tasoilla osataan käyttää järjestelmien tarjoamaa tietoa ja johtaa toimintaa sen avulla.
Entäs ne alustat? Miten ne näkyvät rakennusalalla? Missä niitä tarvitaan?
Ensimmäinen ja ehkä selkein tarve liittyy sovellusten integrointiin. Tarve on suuri integraatioalustasta, jonka avulla erilaisten sovellusten, sensoriverkojen, yms. tuottamat tiedot saadaan välitettyä tarvitsijoille niin reaaliaikaisesti kuin mahdollista. Integraatioalustan tulisi myös mahdollistaa helpon liittymisen tietojen vaihtoon, turvallisen tietojen vaihdannan – ja niin edelleen. Vaatimuksia on paljon.
Tällä hetkellä mielenkiintoisin tuote Suomessa tällä saralla on "Platform of Trust”. Esimerkkinä mahdollisesta integraatiosta voisi olla RALAn referenssialustan tietojen integrointi yrityksen tietojärjestelmiin ”Platform of Trust”:in avulla.
Toisenlaisia lähtökohtia rakennusalan alustoihin on käytössä esim. resurssien allokoinnin saralla. Sivustot kuten www.talobee.com ja www.loydaputkimies.fi tuovat asiakkaita ja tekijöitä yhteen, eivät tosin niin pitkälle vietyinä kuin esim. Über. Rakennusmateriaalien puolella www.rakennusoutlet.com on esimerkki kierrätyksen mahdollistavasta alustasta.
Tuleeko rakennusalalle oma Überinsä? Tuote, joka muuttaa koko toiminta-alan logiikan?
Näin tuskin käy, mutta toimintatavat voivat silti muuttua voimakkaasti: ad-hoc tekemisestä siirrytään yhä suunnitteluvaltaisempaan toimintaan, yhä suurempien valmiskomponenttien käyttö lisääntyy paikalla tekemisen sijaan, laadunvalvonta muuttuu yhä tarkemmaksi, jne. Yhä useammin tieto yritysten ja henkilöiden välillä siirtyy tietojärjestelmien ja niiden APIen kautta automaattisesti.
Todennäköisesti erilaiset tekoälyyn pohjautuvat järjestelmät tulevat ohjaamaan logistiikka-, suunnittelu- ja laadunvalvontaprosesseja. Tekoäly tulee suunnittelemaan logistisia reittejä, konenäön avulla valvotaan elementtitehtaiden tuotantoa, reaaliajassa toimiva kielenkääntäminen helpottaa ulkomaisen työvoiman ohjaamista työmaalla ja erilaiset asiantuntijajärjestelmät muuttavat suunnittelun työtapoja.
Kaikki tämä haastaa nykyiset johtamis- ja toimintamallit, jolloin voittajiksi selviävät ne, jotka tehokkaimmin ottavat uudet työkalut ja alustat käyttöönsä.
Heikki Ellonen
IT-arkkitehti
04.06.2021
Tviittaa |
Lisää blogeja: